keskiviikko 16. joulukuun 2015

Viiden vuoden joulukirous

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAHEIPPATIHEI IHANAISET!

Huomasitteko muuten, että tänään tuo aurinko paistoi niin ”kivasti”, että lumet sulivat autotielle? Kerrassaan maaliskuista, etten sanoisi 😉 Mä olen tässä vähän pohtinut käsitettä nimeltä joulumieli. Itse toitotin sellaisen puuttuvan jo marraskuussa. Daah, vähänkö oli liian aikaista ehkä huudella kadonneen joulumielen perään. Joulua lähemmäspäin mentäessä se joulumieli on palannut. Joka ikinen joulu.

Ollakin, että päällämme on nyt viiden vuoden joulukirous. Ei ole vissiin ollut täällä sen kummemmin puhetta, mutta meillähän viisi viime joulua/joulunalusaikaa on olleet melkoisen raskaita. Tapahtumarikkaita. Viisi vuotta sitten joulun alla äitini sai melanoomadiagnoosin (nyt jo puhtaat paperit siitä), neljä vuotta sitten iskä sai jonkin sortin kohtauksen jouluna ja vietti loppujoulun sairaalassa. Kolme vuotta sitten iskä oli sairastellut pitkin syksyä ja ennen joulua tehtiin päätös jalan amputaatiosta (nuoruusiän diabeteskomplikaatio) ja välipäivinä leikattiin. Kaksi vuotta sittenhän isä kuoli joulun alla 19.12. Viime jouluna pakkaa sekoitti miehen jääkiekkouran ja -harrastuksen loppuunajamat lonkat, jotka uusittiin kokonaan joulun alla isossa operaatiossa. Ja nyt ollaan taas tilanteessa, että joulun sekametelisoppaa hämmennetään oikein kunnolla.

Mutta arvatkaas mitä? Kaikki nämä tapahtumat ovat opettaneet sen, että ei siihen joulumieleenkään tarvita kuuta taivaalta. Se joulumieli voi tulla ja mennä. Se voi hetkellisesti tulla esimerkiksi hyasintin ohi kävellessään ja joulun tuoksuttaessaan.  Se voi tulla yhtäkkiä aattoiltana suuren surun keskellä yrittäessään lukea joululahjakirjaa ja yrittäessään saada nieltyä joulusuklaata. Se voi olla vähän kadoksissa, mutta ihan varmasti tulee sieltä. Jos ei sitä väenvängällä etsi. Mulle se joulumieli on lämmin tunne tuolla sydämessä. Siihen liittyy myös tavallaan haikeuttakin. Ja paljon muistoja. Yhtäkaikki, se saa hymyn huulille ja se on se, joka saa jaksamaan vaikeinakin jouluina. Siitä huolimatta ajattelin esittää toiveen jonnekin, jollekin…jos ensi jouluna otettaisiin ihan rauhassa ja vietettäisiin kerrankin normaalijoulu? 🙂

Joten älkää ystävät hyvät stressatko, jos joulumieltä ei kuulu. Madaltakaa vähän rimaa sen suhteen ja iloitkaa niistä ihan pienistä jutuista. Joulu ei tule joulusiivoamalla tai euroja tavaratalojen kassaan kiikuttamalla. Näinä vuosina on oppinut, että siihen joulumieleen ei todellakaan tarvita muuta kuin avoimet aistit ja iloinen mieli. Tänään mennään Aleksanterin kirkkoon koululaisten joulujuhlaan. Siellä jos missä sen joulumielen tuntee. Illalla olisi tarkoitus vihdosta viimein askarrella joulukortit. Onhan tässä aikaa…

ILOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

allePS. kuvituksena parin viikon takaiset Tivolin joulutunnelmat!


39 Responses to “Viiden vuoden joulukirous”

  1. Minea sanoo:

    Ihanan tunnelmallisia kuvia! Uskomatonta, että joulu on jo ihan nurkan takana. Toivottavasti tämä joulu sujuu mukavammissa merkeissä, kuin menneinä vuosina. 🙂

    • Maria sanoo:

      Kiitos Minea

      ja hei samaa just mietin, mihin tämä joulukuu hujahti – joulu on ihan kohta 🙂

      Kiitos ja hei ihanaa joulunaikaa sinulle ♥

  2. Tuija sanoo:

    Joulumaa (joulumieli) löytyy sydämestä…
    Itsestään on ihmisen vain löydettävä joulurauha…

    Katkelmia eräästä tutusta joululaulusta, mutta niin asiaa.

    Toivon teille joulukirouksen loppumista <3

    • Maria sanoo:

      Juuri näin Tuija,
      tuon Joulumaan sanat osuu ja uppoaa 🙂

      Kiitos ja ihanaa joulunaikaa sinne ♥

  3. Maarit sanoo:

    Ihana kirjoitus, ja totta <3 JOtenkin kahdehdin vähän sun elämän asennetta..olet ilmiselvästi optimisti. Mä olen se pessimisti/realisti..ehkä elämä on vaan muovannut niin kun ei ole kasvanut kultalusikka suussa ja välillä tuntuu että vaikeuksiakin kasaantuu enemmän kuin tarpeeksi. Tärkeintä on terveys. Se on kyllä fakta. Eniten harmittaa kun lapset jatkuvasti sairastaa, vaikkei onneksi mitään vakavaa. Mutta nuo vähät unet, olemattomat, ei tee hyvää mielelle eikä keholle. Olen pessimismistä huolimatta jouluihminen, se on rakkauden ja hyvän mielen aikaa. Ja aina mukana ripaus sitä toivoakin. Muistan lapsuudesta yhden painajaismaisen joulunkin, siitä ei enempää. Mutta paljon, enemmän, onneksi hyviä muistoja. Musta joulun tuntuun vaikuttaa paljon myös nää omat muistot, ne perinteet ynnä muu. Ja kiitos ihanasta blogistasi. Toki on kivempi lukea optimistin juttuja kuin pessimistin 😉 Ja varmaan kuunnellakin. Sun ihanat reseptit on jo monesti hyviksi havaittu..tuo marenkikranssi jotenkin vain tarttui leivinpaperiin mutta ehkä teen vielä uuden. Kiitos <3 Ja ihanaa joulun odotusta ja jouluiloa :)!!

    • Maria sanoo:

      Moi Maarit ja
      kiitos 🙂

      Hei, mä olen kasvanut yhden pessimistin siskona. Niin kauas se omena puusta vierähtää. Syntymähetkellä optimismiannokset eivät menneet meidän perheessä ihan tasan 😀

      Kuule, mitäs jos öljyäsi leivinpaperin kranssin alla…tai sitten paistaa vähän pidempään?

      Ihanaa joulunaikaa sinne ja kiitos kauniista sanoistasi ♥

  4. Olen hyvin paljon samoilla linjoilla sun kanssa, mitä tulee tuohon joulumieleen ja sen metsästykseen.:) Mulle melkoisen hyvä joulumielen nostattaja on joulumusiikki. Onni ylipäätään koostuu aika pienistä asioista, elämänasenteellakin on merkitystä, että onko se lasi aina puoliksi tyhjä vai miten.
    Toivotaan teille parempia joulunaikoja!<3 Mukavia joulujuhlia! Meillä juhlitaan huomenna.:)

    • Maria sanoo:

      Moikkelis Taina,

      todentotta, joulumusiikki toimii aina 🙂 Ja toki silläkin, että lasi on aina puoliksi täynnä!

      Kiitos ja hei ihania jouluhulinoita sinne ♥

  5. Emma sanoo:

    Viisaita sanoja Maria <3 Ja toivotaan, että teillä tämä joulu olisi vähän vähemmän tapahtumarikas!

    Vaikka mulla ei ole vielä tänä vuonna tuo joulumieli tarttunut kertaakaan, luotan ihan tasan tarkkaan, että viimeistään aattona se laskeutuu - joulurauha. Turusta se julistetaan ja se luo - kerta toisensa perään, nyt jo 46 vuoden ajan - sen joulufiiliksen viimeistään. Sen jälkeen ei enää siivota eikä hösätä, vaan otetaan joulu vastaan. Semmoisena kuin se minäkin vuonna on.

    Emma

    • Maria sanoo:

      Kiitos Emma ♥

      Hei tuo Turun joulurauhan julistus on vasta viime vuosina tullut tärkeäksi. Sen jälkeen joulufiilis tulee, jollei sitä ennen ole tullut. Ihana rauha laskeutuu. Vielä kun saisi lapset tämän ymmärtämään 🙂

      Suloista sunnuntaita ja joulunaikaa sinne ♥

      • Emma sanoo:

        Juu, ei tuo rauha ole meilläkään koskaan lapsia koskenut 😀 Ei aikoinaan itseäni lapsena, eikä nykyjään omaani. Mutta ehdoton sääntö on: julistuksen jälkeen ei saa enää siivota!!

        Tsemppiä äidillesi huomiseen – ja tietenkin teille muille myös!

        Emma

        • Maria sanoo:

          Hihii,

          meilläkin lapset hönsköttävät jouluna jännityksissään, niin ettei mitään rajaa 😀 Mutta totta, tuon julistuksen jälkeen ei enää siivota!

          Kiitos, täällä ollaan peukut ja varpaat ristissä ♥

  6. Jenni sanoo:

    Totta että joulumieli kyllä aina löytää perille, ennemmin tai myöhemmin, mutta jotenkin viime vuosina nämä lumettomat joulut on tehneet sen löytämisen vaikeaksi! Miten sitä muistaakin että lapsuudessa ja nuoruudessakin joulut oli aina valkeita! Ja välipäivinä testattiin lahjaksi saatuja suksia ja muita talviurheiluvälineitä. Harmittaa omien lasten puolesta kun he odottavat niin kovasti lunta. Mutta kyllä se joulumieli tulee, viimeistään aattoaamuna, mutta sanotaanko että lumi tekisi sen helpommaksi 🙂

    Ihanaa ja tervettä joulua teille!

    • Maria sanoo:

      Moikka Jenni,

      no sanos muuta – pulkat ja sukset jäävät pois pukinkontista. Toista se oli silloin ennen vanhaa! Tylsää, jos joulut ovat jatkossa tällaisia :/

      Jep, ei auta kuin sulkea verhot ja sytytellä kynttilät. Laittaa lämmöt minimille, villasukat jalkaan ja kuvitella, että ulkona paukkuu pakkanen 😀

      Kiitos samoin sinne, ihanaa joulunaikaa ♥

  7. Milla sanoo:

    Upeita iltakuvia tivolista, millä objektiivilla ja kuvausohjelmalla olet ottanut kuvat? Itsellä sama Olympuksen kamera ja aina pähkäilen objektiivien kanssa iltakuvauksissa.

    • Maria sanoo:

      Moi Milla

      ja kiitos kaunis 🙂

      Nämä on pääosin otettu 25mm 1.8:lla, mutta pari lähikuvaa otin 45 mm 1.8:lla. Käytän aina tuota A-kuvausohjelmaa.

      Ihanaa joulunaikaa ♥

      • Milla sanoo:

        Kuin myös. Samat objektiivit on nykyään minullakin useimmiten käytössä.

  8. Hanna sanoo:

    Meilläkin on ollut kurjia jouluja – viime joulukin vietettiin teho-osastolla ja pelästyttiin joka kerta puhelimen soidessa. Toivon, että tänä jouluna saadaan olla koko perhe yhdessä.

    Meidän joulu tulee pienillä valmisteluilla. Kummilapset saavat paketit ja omille lapsille hommataan ihan pari lahjaa vain. Ruoka ja herkut ostetaan valmiina kaupasta. Soitetaan ja lauletaan. Poltetaan kynttilöitä, luetaan kirjoja, katsellaan telkkaria, levätään. Loma tulee todellakin tarpeeseen!

    Toivottavasti teilläkin on tänä vuonna iloinen ja rentouttava joulu <3 Sun blogi on ihan paras! Kiitos!

    • Maria sanoo:

      Moi Hanna,

      voi ei, teilläkin joulu on hieman haasteellinen aika 🙁 Toivotaan, että tänä vuonna on toisin!

      Just näin, joulussa parasta on se yhdessäolo, tunnelma ja lepääminen!

      Kiitos kaunis ja ihanaa joulunaikaa sinne ♥

  9. Imppa sanoo:

    Osuvasti kirjoitit <3

  10. Riikka sanoo:

    Ymmärrän täysin, miltä tuntuu kun on aina joulun aikaan tapahtunut jotain ja lähinnä ikäviä asioita. Meillä nimittäin sellainen kuukausi on elokuu. Elokuussa olen saanut veritulpan, joutunut kuulemaan ikäviä uutisia silloisen raskauden kulusta, saanut jopa toisenkin tulpan. Voi sitä aikaa, kun elokuu koittaa…En edes muista mitä kaikkea on tapahtunut, lie mieli sitten pyyhkinyt ne pois muistista? Enkä loppujen lopuksi halua muistella, mutta uskon ja luotan ettei elämä aina koettele niin kovalla kädellä meitä.

    Levollista mieltä ja joulun odotusta, ikävistä muistoista huolimatta. Halaus!

    • Maria sanoo:

      Moi Riikka,

      mikä siinä onkaan, että kaikki ne ikävät jutut tuppaa sattumaan just samaan aikaan? Huh, teidän elokuu kuulostaa kyllä siltä, että mieluusti varmasti elokuun menisi pikakelauksella 🙁

      Sepäs se onkin ihmismieli jännä siinä mielessä, että se pyrkii suojelemaan ja pyyhkimään joitain pahoja muistoja pois.

      Elämä kantaa, niiden pahojenkin muistojen läpi!

      Ihanaa joulunaikaa sinne ja lämmin halaus takaisin ♥

  11. Päppä sanoo:

    Ihana kirjoitus, pisti miettimään… Kiitos.
    Kovin on koeteltu teitä viime jouluina.
    Kaikkea hyvää, ihanaa joulunaikaa ja iloisempia tulevia jouluja!<3

    T. Pitkäaikainen blogisi seuraaja

    • Maria sanoo:

      Heippa Päppä

      ja kiitos sinulle! Välillä on hyvä miettiä näitä vähän syvällisempiäkin juttuja. Blogi kun pääasiassa keskittyy niihin arjen ja elämän kultahippuisin. Ehkä se onkin juuri se, että ne pienet jutut ja arki tuntuvat sen takia niin ihanilta, kun on kokemusta ikävimmistäkin jutuista 🙂

      Ihanaa joulunaikaa ♥

  12. Lumo sanoo:

    Tapahtumaköyhää joulunaikaa lienee siis parata toivottaa.

    Joulutunnelma ei ihan ole löytynyt, vaikka puitteiltaan mukava joulu pitäisikin olla tulossa.

    Joinain aiempina vuosina olen voinut ottaa tässä vaiheessa töissä jo hieman rennommin, mutta nyt asiakkaat huutavat vuoronperään ”Joulu tulee, maailman pitäisi olla valmis siihen mennessä” tai sitten hämmästelevät ”Joulu, mitä, milloin, eurooppalaiset toimittajat lomalla? Ei voi olla totta!” Ja jostain mystisestä syystä työsähköposti reistailee, eivätkä kaikki emailit ole menneet läpi…

    Eilen sitten löytyi ihan rutiinilääkärintarkastuksessa jotain, jota lääkäri kuvasi mitä suurimmalla todennäköisyydellä todella tavanomaiseksi ja täysin vaarattomaksi, mutta vähän kokeita otettiin silti. Ainakin pari päivää pitää vielä jännittää.

    • Maria sanoo:

      Heippa ihana!

      Kiitos, tapahtumaköyhää joulua odotellessa 🙂 Ihan sellainen tavisjoulu olisi ihana!

      Voi sinua, oikein paljon tsemppiä sinne…mä pidän peukut ja varpaat pystyssä ♥

      Ihanaa joulunaikaa ♥

  13. Katariina sanoo:

    Samoin kiitos hienosta kirjoituksesta! Voimaa, uskoa, lujuutta, rakkautta joulunaikaasi toivoen…..kuin myös niitä hilpeitäkin hetkiä, tuokioita kepeitä!

    • Maria sanoo:

      Kiitos kaunis Katariina ♥

      Hilpeitä hetkiä ja tuokioita kepeitä todellakin toivotaan! Kuten myös voimaa, uskoa, lujuutta ja rakkautta. Onneksi on kaikki rakkaat tässä ihan lähellä 🙂

      Oikein ihanaa joulunaikaa ♥

  14. LPP sanoo:

    Kaikesta huolimatta ihanaa joulua teille <3

  15. Hennu sanoo:

    Terveyttä, voimia, sisua ja kaikkea hyvää teille <3 Positiivinen asenne ja pienistä hetkistä nauttiminen vie pitkälle. Kivaa viikonloppua!

    • Maria sanoo:

      Moikka Hennu,

      ja kiitos 🙂 Todentotta, varsinkin näinä vaikeina hetkinä sitä on niin suunnattoman kiitollinen tästä positiivisesta asenteesta!

      Ihanaa joulunaikaa ♥

  16. Hertta sanoo:

    Olipa liikuttava ja kaunis kirjoitus, hiljaiseksi laittoi… <3
    Esitän myös toiveen suloisen perheenne puolesta - tosin tiedän kyllä tarkkaan minne ja kenelle 🙂

    • Maria sanoo:

      Voi kiitos Hertta
      ja hei kiitos toiveesta suloisesta ♥

      Hih, täällä just jutskasin puhelimessa äidin kanssa, joka odottelee sairaalassa huomen aamun leikkausta – ei kuulemma laittanut turhaa tänään papiljontteja päähän, kun oli sen verran komea neurokirurgi ollut juuri kierroksella 😀 Huh, taidan tietää mistä tämä positiivisuus on peräisin 😉

      Joulunodotusterkkuja sinne ♥

  17. Niina sanoo:

    Olen kyllä onnellinen siitä, että minun jouluuni ei liity mitään huonoja muistoja. Vaikka olet kyllä oikeassa, teitynlaiset asiat varmasti alentaisivat sitä rimaa ja sitä tyytyisi vähempään.

    Täytyy sanoa, että kyllä sitä lunta kaipaisi. Se kuuluu lapsuuden joulumuistoihin olennaisesti. Se kruunaa joulun tunteen. Vaikka sen suhteen näyttää aika huonolta täällä meidän nurkalla.. Ehkä se tunne yllättää silti viimeistään aattoaamuna. Lumella tai ilman 🙂

    Tsemppiä äitisi operaatioon! Ja kiitos taas hyvästä kirjoituksesta 🙂

    • Maria sanoo:

      Moikka Niina

      ja ihanaa, että sun joulut on kivoja muistoja täynnä 🙂 Musta tuntuu, että ei noi joulunajan vähän harmilliset tapahtumat ole muuttanut sitä tosiasiaa, että nautin joulusta. Ehkä ne on ne kivat joulut 35 vuotta, jotka jätti lähtemättömän vaikutuksen 😀

      No hei sanos muuta, lunta saa tulla. Vaikkei kyllä näytä siltä, että ihan heti olisi tulossa 😉

      Kiitos ja joulunodotusterkkuja sinne ♥

  18. Nippe sanoo:

    Voi teitä… on teillä ollut melkoiset joulut..
    Nostan kyllä hattua tuolle mahtavalle asenteellesi.
    <3

    • Maria sanoo:

      Moikkamoi,

      no on aikamoiset joulut ollut, mutta hei – tästä ei ole kuin tie ylöspäin 😀

      Ihanaa joulunaikaa sinne ♥

Kommentoi