MOIMOI IHANAT!
Huhhahhei, mistäköhän sitä aloittaisi…siitäkö kun maanantai-iltana itselleni nousi jälleen kuume ja lähdin lääkäriltä pakkolepomääräyksen ja uuden lääkekuurin kera vai siitä, kun jouduimme tiistai-iltana soittamaan äidilleni ambulanssin? Vai siitä, kuinka pitkältä kymmenen minuuttia apua odotellessa voi tuntua? Elämä on siitä jännä juttu, että kun tulee näitä yllättäviä shokeeraavia tilanteita, niin jostain saa sitä voimaa mennä virran mukana. Toimia rationalisesti. Eihän siitä kauaa ole, kun kirjoitin siitä elämän nälästä. Tällä viikolla on joutunut itsekin punnitsemaan taas näitä asioita ja miettimään, kuinka vahvaksi oma selviytymisvietti on tässä muutamien vuosien aikana kasvanut. Kuinka vahva on se halu elää ja pysyä arjen syrjässä kiinni. Tapahtui mitä tapahtui. Jo ihan lastenkin takia. Ei ehkä ole helpoin mahdollinen tilanne heillekään, kun oma rakas mummu makaa eteisen lattialla. Varmasti jätti jäljet, eikä vain lapsiin.
Enkeleitä oli matkassa, mutta tilanne on vielä hieman auki. Tänään mummun toiveissa on päästä jo vuodeosastolle, jotta näkisi Kauniit ja Rohkeat 🙂 Oma keuhkopöpö on jäänyt kyllä ihan tyystin nyt taka-alalle. Onneksi sain sen tiistaipäivän levättyä kokonaisuudessaan. Muuten tässä on kyllä suhailtu sinne sun tänne. Kuume on laskenut ja olo on kohentunut. Kyllä tämä tästä. Piti viikonloppuna lähteä koko perheen kera Helsinkiin yönylireissulle, mutta nyt peruimme sen. Ehtiihän sitä. Enkä lainkaan laita pahitteeksi, että pysymme kotona. Josko mummun tilanne tuosta nyt selkeytyisi niin saisi ehkä nukuttuakin. Muutama yö on menty erittäin vähillä unilla ja sen kyllä huomaa. Ajatus katkeilee ja tekstin tuottaminen on himppusen vaikeaa. Pahoitteluni siis kapulakielestä.
Vielä täältä noustaan! Ajattelin vain tulla huikkasemaan teille väliaikatietoja, ettette ihmettele mitä on tapahtunut. Tuollaiset parin päivän bloggaustauot kun ovat omalla kohdallani ihan utopiaa. En voi tosin luvata vieläkään paluuta normaaliin bloggausrytmiin. Mennään tilanteen mukaan, eikö vain? Kyllä te tiedätte. Kuvissa muuten ainoa kuvauskelpoinen huone meidän talossa eli tämä makkari. Muu koti onkin sitten ihan hävityksen kauhistus…mut se sallittakoon!
TORSTAITERKKUJA ♥
PS. kaiken tämän keskellä olen saanut yhden ruokaidean, joka toivottavasti päästään toteuttamaan huomen illalla. Fredagsmysiä siis näillä näkymin tiedossa 🙂
No kylläpäs teitä nyt koetellaan. Voimia sylikaupalla. Muistahan hoitaa itsesi kuntoon kaiken keskellä, ettei tule mitään jälkiseurauksia.
Täällä innolla odotellaan parantumistasi sekä uusia postauksia 🙂
Kiitos Tuija ♥
Pikku hiljaa mennään eteenpäin 🙂
Voi miten kauheaa! Pikaista toipumista äidillesi <3
Toivottavasti kohtauksen aiheuttaja selviää pian ja
sopiva lääkitys löytyy. Tälläiset uutiset pysäyttävät
itsenikin miettimään omia vanhempiani ja sitä, että
he vanhenevat kovaa vauhtia (niin kuin me kaikki tietysti).
Vanhuus ei tule yksin, se tuo mukanaan monen moisia vaivoja
ja sairauksiakin. Onneksi äidilläsi oli enkeleitä matkassa
ja saitte toimitettua hänet sairaalaan pikaisesti. Juurikin
nopealla hoitoon saattamisella on ratkaiseva merkitys
palautumisen kannalta.
Tsemppiä ja jaksamista koko teidän perheelle!
Kiitos Teija ♥
Nyt ollaan jo viisaampia ja odotellaan jatkotoimenpiteitä 🙂
Ikävä kuulla, koittakaa jaksaa. Tsemppiä ja tervehdyttäviä terkkuja!
Kiitos Tanja ♥
Ja terkkuja sinne takaisin 🙂
Voimia teille kaikille ja pikaista paranemista äidillesi. Ihanaa, että hänellä on huolehtijoita ja välittäjiä.
Kiitos Aino ♥
Jep, onneksi asutaan kaikki tässä 100 metrin säteellä 🙂
Voi että! Tsemppiä ihan hurjasti sinne <3 <3
Haleja, Haleja!!
Kiitos ihana ♥
Vielä täältä noustaan 🙂
Tsemppiä ja jaksamista teille kaikille!
Kiitos kaunis ♥♥♥
<3
♥♥♥
Hui kauhistus mitä teillä siellä on tapahtunut. Koitahan jaksella! Voimia ja tsemppiä teille kaikille! Ja muista hoitaa myös itseäsi, jotta et saa mitään kamalia jälkitauteja!
Kiitos Anu ♥
Juu, tämä mun tauti on onneksi alkanut parantumaan tässä sivussa 🙂
Voi Maria<3 eilen mietin sua ja mulla oli tunne,että jotain on sattunut..oli vain joku aavistus.
Toivottavasti mummu kuntoutuu mahd.nopsaan ja pääsee kotia.
Mä oon kerran nähnyt oman äidin epileptisen kohtauksen 11 vuotiaana ja kauan pelotti sen jälkeen.
Mun mies on taas sairaana myös ja tänään vihdoin sai lääkkeet ja loppuviikko täytyy levätä.en edes muista monesko kuumeilu tälle syksylle.no,jospa nyt paranis lääkkeillä.
Meillä on taas surua rinnassa,isomummu nukkui pois tänään..toisaalta helpotus,kun vanha ja sairas ihminen pääsee pois..
Haleja sinne ja pikaista toipumista<3
Kiitos Anu ja voi ei, lämpimät osanotot sinne ♥
Täällä oli vähän samanlainen kohtaus + sit joku muu kohtaus, tosin ei mennyt ohi vasta kuin sairaalassa lääkkeiden avulla. Nyt odotellaan ja tuumataan, et mitä seuraavaksi.
Paranemisia miehelle myös 🙂
Suloista sunnuntaita sinne ♥
Voi ei, ompa nyt kaikkea 🙁
Voimia ja paranemista niin sinulle kuin äidillesikin <3 Hali <3
Kiitos Tiia ♥
Juu, täytyy sanoa että ei käy tylsäksi elämä 🙂
Hui kamala, tsemppiä sinne hirmuisesti! Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Kiitos Anne ♥
Näin uskomme, että selvisimme säikähdyksellä 🙂
Mäki mietin, et varmaa jotai sairastelu, ku on hiljasta. Yleensä luen harvakseltaan ja monta juttua kerralla, Mut nyt on tullu pari kertaa kurkattua…
Oikein paljon voimia ja parantumisia sinulle ja läheisille!!!
Kiitos Maria ♥
Nyt ollaan normaalissa postaustahdissa, toivottavasti jatketaan taas näin 🙂
Moi,
Onpas teillä sattunut ja tapahtunut kuluvan viikon aikana 🙁 Nyt vain rennosti siellä ja mummu kuntoon. Minä (ja muut lukijat) odotellaan täällä ruudun takana.
Paranemisia sinne sydänten kera
Kiitos Minna ♥
Täällä me toivutaan päivä kerrallaan 🙂
Hui, mitä siellä on sattunut, olit ajatuksissani jo eilen…
Toivotaan mummille kaikkea hyvää ja että parantuu ja pääsee pian kattomaan kauniita ja rohkeita;)
Parantumisia myös sinullekin, koita nyt lepäillä, minkä pystyt, haleja ja tsemppejä täältäkin <3
Kiitos Sari ♥
Juu, nyt mummu onneksi saa katsoa kotisohvalta jo kaiken maailman hömpppäohjelmat 🙂
Paljon paranemistoivotuksia äidillesi! <3
Kiitos Leena, kerrotaan ♥
<3 Nyt on tärkeintä, että huolehdit itsestäsi ja läheisistä, kyllä me täällä jaksamme odotella. Voimia sinulle Maria ja koko perheellesi - toivottavasti muistat ja tiedät, että meissä lukijoissa on todella monta, jotka lähetämme sinne teidän suuntaan lämpimiä ajatuksia.
Kiitos Emma ♥
Ja kiitos teille lämpimistä ajatuksistanne – ne ovat auttaneet 🙂
Voi ei…
Lämpimiä halauksia sinne <3
Kiitos ihana ♥♥♥
Elämä on, mutta silti luotan siihen, että kaikella on tarkoituksensa 🙂
Paljon voimia koko perheelle! Toivottavasti äitisi tulee pian kuntoon.
Kiitos ♥
Pikkuhiljaa eteenpäin 🙂
Tsemppiä & haleja!
Kiitos Mari ♥♥♥
Tsemppiä kovasti, ja parempaa vointia äidillesi!
Kiitos kaunis ♥♥♥
Voimia ja lämpimiä ajatuksia teille. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin pian.
Sari
Kiitos Sari ♥
Tällä hetkellä näyttää ihan valoisalta 🙂
Pikaista paranemista teille molemmille ja kovasti voimia. <3
Ollaan täällä kaikki hengessä mukana. Elä meistä huoli vaan keskity vain tärkeimpiin. 🙂
Kiitos Nippe ♥
First things first 🙂
Kaikkea parasta niin mummille kuin teillekin <3 Blogimaailma kyllä odottaa, älä siitä huoli mutta pidä huoli itsestäsi ja läheisistä.
Kiitos Hanna ♥
Sepäs se, että onneksi osaa priorisoida tarpeen tullen 🙂
Voi hyvänen aika! Onneksi ennätitte apuun, toivottavasti äitisi voi jo paremmin. Säikäyttäviä tilanteita tuollaiset.. Ja paranemisi myös sinulle! Nyt kunnon C-vitamiinikuuri päälle! Ja lepoa! <3
Kiitos Niina ♥
Juu, äippäliini voi paremmin…kuten myös tämä munkin lenssu 🙂
Oijoi, ootpa ollut kovilla! Onneksi äiti voi nyt jo paremmin. ♥ Muistathan kuitenkin Maria itsekin levätä. Lähetän täältä lämpimiä halauksia viikonloppuun!
Kiitos kaunokainen ♥
Päivä kerrallaan, katsotaan mitä tulee. Luotetaan tulevaan kuitenkin 🙂