sunnuntai 18. lokakuun 2015

Talven tuoksu

IMG_6440IMG_6446 IMG_6450 IMG_6456IMG_6442-checker IMG_6460 IMG_6463 IMG_6466 IMG_6474IMG_6492 IMG_6477 IMG_6480 IMG_6489

HEIPPAHEI!

Mites siellä sunnuntai sujuu? Täällä on käynyt aikamoinen puhuri aamusta alkaen. Siivouspuhuri, nääs. Nyt on pakko pitää taukoa vaatehuoneen siivoamisesta ja nollata aivoja. Kuvankäsittelyn ja kirjoittamisen parissa 🙂 Se on aina niin kovin hyvä idea aloittaa vaatehuoneen siivoaminen; viskata sieltä kaikki vaatteet ja laatikot ulos. Kuvitellen, että ne saa yhtä nopeasti siististi laitettua takaisin. Just joo! Mä olen ainakin sellainen, että alan tutkimaan papereita, lukemaan vanhoja juttuja ja pohdin jok’ikisen vaatekappaleen kohdalla, että tarvitaanko sitä vielä vai ei. Noh, projekti jatkuu tuota pikaa. Sitä ennen eilisiin mökkitunnelmiin.

Vaikka tehtiin se helpottava päätös, että jatketaan mökkikautta vielä pakkasiin asti, niin olihan siinä eilen jo haikeutta ilmassa. Käytiin metsäretkellä, kierrettiin saarta. Todettiin, että vesi on liki puoli metriä keväistä alempana. Käytiin katsomassa isolla kivellä, onko meidän kaloista enää mitään jäljellä. Siihen yleensä käydään veneellä tiputtamassa kalasaaliit lokeille. Löydettiin ajopuita ja yksi hylätty linnunpönttö. Silmät etsivät valkoisia kauniita lintuja ja korvat kuulostelivat. Siinä missä vielä pari viikkoa sitten puhaltavan myrksyn keskeltä saattoi kuulla laulujoutsenten laulun, nyt ei kuulunut mitään. Joutsenpariskunta on lähtenyt lämpimään.

Luonto hehkui aivan murretun oranssina, tosin lehdet olivat pääosin jo tippuneet saaren koivuista. Varvikko näyttäytyi jo sammuneen ruskan väreissä ja jostain tuulen mukana tuli talven tuoksu. Vaikka sitä kuinka tappelisi vastaan, niin kesä ja oikeastaan pian syksykin taitavat olla ohi. Jostain luin, että talvi alkoi virallisesti 14.10. Siitä syystä rohkenin eilen virittää ne kausivalot. Ja sen kausikuusen 😉

On varmastikin aika sanoa, että kiitos kesä  Olit jälleen kerran ikimuistoinen ja mahtava. Enää en ajatellut tapella talven tuloa vastaan, sillä sille en mitään mahda. ”Grant me the serenity to accept the things I cannot change, the courage to change the things I can, and the wisdom to know the difference.” Ei auta kuin virittää mieli kohti tulevaa joulua, pikkuhiljaa. Ei niin aikaisin kuitenkaan kuin viime vuonna. Silloin mulle kävi vähän niin, että jouluna olin jo ihan valmis riisumaan kaikki jouluiset jutut pois 😀

No nyt takaisin siivouspuuhiin, saas nähdä mitä helmiä sieltä vielä löytyy. Instan puolella (atmarias) paria jo vilauttelinkin 😉 Ai niin ja tänään pitääkin katsoa taas huomiset kouluvaatteet valmiiksi. Oli kyllä ihana syysloma, mutta innolla odotan taas jo täyttä työviikkoa ja arkea!

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


2 Responses to “Talven tuoksu”

  1. Hanna sanoo:

    Siivouspuuska täälläkin. Syynä tosin viikonpäästä juhlittavat kasi vee synttärit. Lastenhuoneita ollaan raivattu koko päivä. Ystävä oli juuri sopivasti Ikeassa ja lupasi tuoda tullessaan yhden lipaston meillekin. Koululainen on onneksi jo aika hyvä siivoskaveri. Auttaa ja raaskii luopua kaikesta turhasta. Kuusi vuotias taas säästäisi ihan kaiken. Voi tätä rojun määrää!

    Vaatehuonetta siivoan paristi vuodessa. Juuri vein konttiin 5 isoa kassillista vaatetta. Jätän itselleni aina ”ehkä” pinon ja jos yhtään vaatetta siitä ei ole käytetty seuraavaan siivoukseen mennessä, niin saavat lähtöpassit. Aina käy näin. Käyn läpi aina miehenkin vaatteet. Hän säästäisi kaiken, mutta koskaan ei ole kaivannut yhdenkään rytkyn perään, jonka olen kierrättänyt 😉 onkohan edes huomannut mitä olen hävittänyt 😀

    • Maria sanoo:

      Moikka Hanna,

      hei meillä on tuo pikkuisempi ihan samanlainen; ei anna heittää mitään roskiin. Edes aikoinaan päiväkodista kotiin raahamiansa kiviä 😀

      Tuo ”ehkä”-pino on hyvä idis, itsellä kun tulee aina pikkuinen harmistus, kun jään kaipaamaan jotain tiettyä vaatetta.

      Tsemppiä sinne ja ihanaa alkanutta viikkoa <3

Kommentoi