maanantai 31. elokuun 2015

Onks vähän noloo hei…

…jos kuuntelee tällä iällä Spotifysta repeatilla Madafakin darraa ihan vain sen takia, että siinä on niin voimaannuttava rytmi?

…laulaa suihkussa Johanna Kurkelaa korkealta ja kovaa tietäen, että ei kuitenkaan kuulosta kovin autenttiselta?

…jos saa kesken kauppareissun ihan sikamaisen kikatuskohtauksen, kun kuulee nuorten tyttöjen ihmettelevän suippopaprika kädessään isoksi kasvanutta chiliä?

…jos sanoo ääneen kesken kikatuskohtauksen, että mulla tulee kohta pissat housuun?

…mennä avaamaan ovi niissä kulahtaneissa collegehousuissaan, hiukset harjaamatta ja hammastahnaa finnin päällä ja huomata oven takana ”nuoren” lähettipojan tuomassa pakettia?

…kysellä tytöiltä mahdollisista poikaystävistä heidän kavereittensa kuullen, pilke silmäkulmassa toki?OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…huomata kassalla, että kermaviilistä on menossa päiväys tänään umpeen ja sanoa vielä se ääneen kassan takana istuvalle pojalle?

…laittaa Toby Keithin fanipaita lenkille…ollakin että siinä on kainalossa reikä?

…nousta autosta ja huutaa lapsille hyvää koulupäivää (ja heittää perään parit lentosuukot), kun jättää heidät kyydistä koulun parkkipaikalla?

…kävellä miehen kanssa kaupungilla käsi kädessä?

…ja suikkauttaa suukko suoraan suulle, jos siltä tuntuu? (mitäs jos joku näkee?!?)

…käyttää revittyjä farkkuja, koska kuulemma vain nuoret tekee niin, ei äidit (toim. huom. nuoretkin voivat olla äitejä :D)?

…muikistella ohi kulkiessaan peilin edessä?OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…imuroida kasvonaamio kasvoillaan?

…vastata lapsen whatsupp viestiin LOL tai OMG?

…piipahtaa tien toisella puolella pari lämpörullaa päässä?

…viedä roskat aamutakissa?

…käyttää paitaa, jossa on paljeteilla kirjailtu ”Take a chance on love”? (rakkausjutut on jotenkin nyt niin noloja…)

…mennä suukottelemaan lapset aamuisin hereille?

Niinpä, oppia ikä kaikki. Mun mielestä ei ole lainkaan noloa, mutta joidenkin mielestä on. Just niiden, kenen mielestä oli ihan mahdottoman noloa tänäkin aamuna, kun äiti lauloi autossa ”Korpikuusen kannon alla on Mörrimöykyn kolo” -biisiä…silleen oopperavivahteella. Ja miettikääs, että meillä oli vielä serkkutyttökin kyydissä. OMG! 😀

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA &
ELOKUUN VIIMEISTÄ!

alle


sunnuntai 30. elokuun 2015

Hurjapäiden joukossa

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

MOIKKA TAAS!

Mä olen kyllä just tällainen; siinä missä moni muu säästelisi postauksia viikon varrelle, niin jotkut jutut on vaan pakko saada ulos silloin kuin ne on ”uunituoreita” 😀 Kuten eilisen illan kuvat Linnanmäeltä. Kivan päiväohjelman jälkeen ehdin kuitenkin olemaan pari tuntia hurvittelemassa. Hurjapäiden joukossa. En missään laitteissa pyörimässä, mutta todistamassa lasten iloa. Ollakin, että päivän jäljiltä kasvot kiilsivät ja puuteri oli kotona, housuissa oli chiliöljytahra ja varpaat olivat jäässä. Silti nautin suunnattomasti huvipuistoelämästä. Sivusta katsojana. Kunnon vanhanajan karuselleissä kiteytyy mun mielestä se tunnelma, joka tuo nostalgisia muistoja lapsuudesta.

Siinä missä vielä pari vuotta sitten kävimme pikkuisemman kanssa 11 kertaa putkeen karusellissa, miehen ja esikoisen käydessä seitsemän kertaa peräkkäin sillä välin vuoristoradassa, on kuin kaukainen muisto. Nyt tuo pienempikin pitää karusellia ihan pliidenä ja vuoristorata sun muut on se juttu. Hui! Onkohan sitä tullut vanhemmiten vähän arkajalaksi? 😉

Illan tullen tuli hirmuisen kylmä, onneksi oli takit mukana! Auringonlasku värjäsi taivaan ja jotensakin nuo huvipuiston silhuetit olivat kovin kuvauksellisia. Viimeiseen tappiin asti lapset jaksoivat pyöriä laitteissa, sillä aikaa kun allekirjoittanut kuvasi maisemia. Kotiin lähdettiin hervottoman Dumlepakkauksen kera. Eipä tarvitse ostaa namia pitkään aikaan.

Hei, nyt koko päivän kestänyt ukkonen raekuuroinen näyttäisi olevan mennyttä, joten josko sitä uskaltautuisi lenkille? Blogi hiljenee tältä päivältä, huomenna taas jatketaan. Moikka! 🙂

SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,

alle

PS. olen aivan täydellisesti unohtanut sen Tivoli-postauksen…syystä että kuvia on se tsiljoona ja niiden läpikäymiseen tarvitsee puoli päivää. Mutta sellainen on siis vielä tulossa!


sunnuntai 30. elokuun 2015

Sunnuntaiaamu ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAHURLUMHEI JA HUOMENTA 🙂

Täällä ollaan heräilty anivarhain (onhan klo 08.00 anivarhain?) ja lähetetty mies ja meillä yötä viettänyt lasten serkkupoika golfkisoihin. Tytöt kysyivät aamiaisen jälkeen, että saako mennä takaisin pötköttelemään. Hei, taisivat lukea ajatukseni, sillä mä salaa haaveilin myös siitä, että pääsisin vielä vähäksi aikaa peiton alle lukemaan. Jep, jotenkin olen tyssänyt tuon Greyn puoliväliin, mutta periksi en anna. Tekisi kyllä mieli siirtyä seuraavaan kirjaan, sillä onhan tuo jo aika tuttu tarina 😉

Eilinen päivä kului Helsingissä superkivassa seurassa. Vähän kokoustettiin Indiedaysin porukan kanssa, käytiin maistelemassa sakea ja taivaallista ruokaa Gaijingissa, yritettiin päästä tunnissa ulos lukitusta huoneesta ja illalla suuntasin Lintsille muun perheen luokse. Ihana, mutta raskas päivä! Nyt on ihan töttöröö ja tuntuu, että aikatauluton sunnuntai tulee tarpeeseen. On muuten laskettavissa yhden käden sormilla ne sunnuntait, kun ollaan kotona herätty huhtikuun lopun jälkeen. Mökkisunnuntait on ihania, mutta eihän nämä kotona herätytkään sunnuntait hassummin ala!

Nyt tietokone pois sängystä ja tuon kirjan pariin. Yritin houkutella tyttöjä pyörälenkille, joten sellaista ehkä luvassa myöhemmin. Myös enkun sanakokeisiin luetaan esikoisen kanssa jossain välissä. Ai niin ja aamupuuron jämille pitää keksiä käyttökohde. Tuli keitettyä puuroa vähän reippaamalla kädellä. Josko keksisi sen iänikuisen rieskan tilalle jotain muuta…

SULOISTA SUNNUNTAITA,
NAUTITAAN ♥

alle

PS. jotkut teistä taitavat muistaa, kun kesäkuussa istutin tuonne ”puutarhaan” pioneja ja yhden ruusupuskan taimen? En olisi ikinä uskonut, että pioni kukkii heti tänä vuonna enkä varsinkaan sitä, että tuo ruusupuska pukkaa ihan hirmuisesti kukkaa. Enkä ole lannoittanut sitä tänä kesänä, saatikka edes kastellut 😀 Lisäksi se on kasvanut ihan silmissä. Luulin ostaneeni valkoisen ruusun, mutta eipä nämä vaaleanpunaisetkaan hassumpia ole. Mutta hei, miten mun kuuluu nyt hoitaa tuota ruusua, että se elää vielä ensi kesänäkin? Kuuluuko sitä trimmata jotenkin syksyllä? Lisäksi osaan kukista on tullut mustia pieniä kirvoja tms….millä ne saisi pois? Kiitti jo etukäteen vastauksista ihanat 🙂

 


perjantai 28. elokuun 2015

Fredagsmys!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAHIPSHEI

ja huhhahhei! Menipäs vähän myöhäselle myyssipostaus. Osaksi sen takia, että se haaveilemani klo 16.45 kaupan kautta kotiin kurvaamiseni jäi kaukaiseksi haaveeksi. Pikkuisemmalle ollaan vähän lupailtu uutta puhelinta, siitä lähtien kun edellinen tippui asfalttiin kohtalokkain seurauksin tammikuulla eikä ihan heti oltu valmiita uutta ostamaan. Särö ruudussa kuitenkin alkoi olla jo turvallisuusriski, joten nyt sitten käytiin uusi puhelin ostamassa töiden jälkeen. Eikä se puhelimenkaan ostaminen nyt niin vaivalloista ollut, mutta härregud että vieraan käyttöjärjestelmän ja näytön opetteleminen on hankalaa. Kaikki muut ollaan omppulaisia, mutta pikkuinen halusi Nokialaisen. Vai onko se enää edes tuolla nimellä tuo  firma 😀 Pari tuntia tapeltiin, että saataisiin siihen whatsupp sun muut, mutta ei. Ei anna ladata, kun vaatii jotain asetuksia tehtävän tietokoneen kautta. Harjoitukset jatkuu myöhemmällä:)

Mutta kaikesta säädöstä huolimatta nyt on siis vihdosta viimein sellainen autuaallinen olo, että voi todeta myyssien olevan kohdillaan; huomiset reissuvaatteet on katsottu valmiiksi (hellou Helsinki!), koti ei ole enää kuin räjähdyksen jäljiltä (varsinkin kun suuntaa katseensa oikeisiin paikkoihin ;), työvaatteet on vaihdettu kotivaatteisiin, kynttilän liekki lepattaa ja keittiössä tuoksuu ruoka. Pizza oikeastaan…

Kesän jälkeen ekana fredagsmysruokana toimii pizzadippi! Oletteko koskaan kokeilleet? No en mäkään, mutta taatusti koklaan toisenkin kerran. Mies totesi, että ihan kuin pepperonipizzaa söisi. Mä sanoisin, että himpun verran oli kuitenkin parempaa kuin ihan peruspizza. Jälleen kerran sellaista ruokaa, joka toimii isommallekin porukalle. Uskoisin muuten, että tämän voi tehdä etukäteen jääkaappiin ja vain lämpätä uunissa juuri ennen h-hetkeä!

PIZZADIPPI

1 prk (200 g) maustamatonta tuorejuustoa
1 prk (200 g) valkosipulituorejuustoa
1 prk Mutti pizzatomaattimurskaa
2 palloa mozzarellaa
1-1,5 dl raastettua parmesania (tai sitä kuivaa juustoraasteparmesania)
kirsikkatomaatteja
punasipulia
pepperoniviipaleita
tuoretta lehtipersiljaa
oreganoa
(suolaa)

– voitele uunivuoka
– sekoita tuorejuustot keskenään ja laita vuoan pohjalle
– ripsottele päälle oreganoa ja pienistellyt tomaatit sekä sipulit
– revi toinen mozzarellapallo pieniksi ja laita vuokaan
– raasta päälle parmesania
– kaada vuokaan pizzatomaattimurska ja lehtipersiljaa
– revi toinen mozzarella pieneksi ja laita vuokaan, raasta lisää parmesania
– lado päällimmäiseksi pepperonit
– paista 200 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes pinta alkaa ruskistumaan kauniisti

*******************************

Ja sitten vain dipaten kovakuorista leipää, suolakeksejä tai leipätikkuja. Loppujen lopuksi vietiin tuo koko setti kuvauksen jälkeen ruokapöydän keskelle. Tämäniltainen ruoka maistui myös lapsille, mutta ei kuulemma ihan niin hyvin kuin tuo nakkikastike ja keitetyt perunat, joita varsinaisena iltaruokana söivät. Keventävänä asianhaarana perjantai-illassa toimii jälleen kerran tuo sama salaatti kuin aina ennenkin. Tosin tällä kertaa fenkolilla terästettynä! Ai että, samalla kun kirjoitan tätä loppupostausta vatsa täynnä ruokaa, niin tuo reissusta kotiin saapunut mies taisi saada pikkuisemman puhelimen kuntoon. Mitä lie näppäimiä painellut. Pikku-L katsoi iskäänsä ylpeänä ja totesi, että isi sä olet nero. Hmph, mähän sen kaiken työn puhelimen eteen tein…ja ei herunut krediittiä, ei ;D Väliäkö tuolla, pääasia että puhelin toimii.

Nyt keittiön pöytä siivoten ja kohti Uno-turnausta. Veikkaanpa, että suunnittemamme leffailta jää väliin. Aikaisin nukkuun, jotta huomenna jaksaa kouluttautua ja viettää ihana lauantai huipputyyppien kanssa! Katsotaan ehdinkö jossain vaiheessa koneelle. Jos en, niin sunnuntaina sitten viimeistään 🙂

IHANAISTA PERJANTAI-ILTAA & VIIKONLOPPUA 

alle


torstai 27. elokuun 2015

Double chocolate mudcake w/ blueberries

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAHEISSAN YSTÄVÄT HYVÄT!

Musta tuntuu, että olen kokenut uudelleen rakastumisen. En kuvissa näkyvään mutakakkuun vaan tuohon mun Olympuksen 45 mm 1.8 -objektiiviini. En olekaan pitkään aikaan kuvannut sillä, vaan jokapäiväisessä käytössä on ollut 25 mm 1.8 -obiska. Tuo 25 mm toimii kyllä loistavasti myös, mutta joku tuossa 45 mm on, mikä saa aikaan sellaisen euforisen olon. Te valokuvausta harrastavat taidatte tietää sen tunteen, kun kuvan ottamisen jälkeen tarkistatte kuvan ruudulta ja voitte hymähtää tyytyväisyydestä. Taputtaa itseään olkapäälle hyvästä kuvasta 😀 Mulle tuo lähikuva jäisistä mustikoista oli sellainen. Eilen oli ihan superhämärä ilta ja vähän epäröin kuvata kakkua liki mustaa seinää vasten. Mutta turhaan, kuvien kanssa ei ollut mitään ongelmaa; ihan ilman jalustaa tuli hyviä kuvia. Pikkuhiljaa tosin täytyy taas alkaa muistelemaan pimeällä kuvaamisen niksejä…ettei mene kuvat keltaisiksi mössöiksi.

Päivän aiheeseen palatakseni, tuplasuklaamutakakkua tuli eilen leivottua lasten kanssa. Jos ette ole vielä lukeneet eilistä postausta herkuttelusta arkena, niin käykäähän vilaisemassa. Meillä on esikoisen kanssa ollut 10 vuoden yhteinen taival keittiössä. Hän on mun leivontakamuni. Muistan, kun toinen oli sen 6 kk ja sai istuttaa syöttötuoliin, niin sen jälkeen maailma aukeni. Mä leivoin tai tein ruokaa ja pikkuinen kopisteli puisia kapustojaan tiskipöydän äärellä Titi-Nallen tahtiin. Vielä tänä päivänäkin on kovin innokas leipomaan ja osallistumaan ruoanlaittoon. Ja oikeastaan aina silloin tällöin kysyy, että saako tehdä ruoan. Ainakin käristetty nakkikastike ja kermainen broilerkastike onnistuu loistavasti. Kuten myös oikein kunnon aamiaisomeletti täytteillä. Itsekään en muuten osaa sellaista 😀 Joten ottakaa lapset mukaan keittiöpuuhiin, heistä on vielä joku päivä suuri apu!

Teemme yleensä aina mutakakun tutulla ja turvallisella Fazerin ohjeella. Näin siitä tulee just sellainen sisältä valuva kuin mutakakun kuuluu mielestäni ollakin. Tällä kertaa puolitin tummansuklaan määrän ja korvasin loppusuklaan valkoisella suklaalla. Tuli kuulkaas sellainen kaakku, että tämä tulee korvaamaan tavallisen mutakakun meillä jatkossa. Mutakakku on parhaimmillaan vielä vähän lämpimänä, jäätelön tai jäisien marjojen kanssa, mutta ei se hassumpaa ole seuraavanakaan päivänä esimerkiksi vadelmamelban kanssa nautittuna.

DOUBLE CHOCOLATE MUDCAKE

100 g tummaa leivontasuklaata
100 g vaaleaa leivontasuklaata
100 g + 100 g voita
4 kananmunaa
2 dl sokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

– vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi
– lisää nostellen vehnäjauhot,johon leivinjauhe sekoitettu
– jaa taikina puoliksi
– sulata suklaat ja voi (valkoinen suklaa + 100 g voita ja erikseen toisessa kattilassa/kulhossa mikrossa tummasuklaa + 100 g voita)
– lisää nostellen suklaat taikinakippoihin
– vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla ja voitele reunat
– kaada vuokaan vuorotellen tummasuklaataikinaa ja valkosuklaataikinaa
– paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 15-20 minuuttia

******************************************************

Me harvoin jaksetaan odottaa, että mutakakku jäähtyy, joten se on todella valuvaa sisältä, kun syömme siitä ekat palat:) Mutta jos malttaa odottaa esim. seuraavaan päivään, niin tuo jähmettyy kauniisti jääkaapissa. Koska mustikoita kuluu meillä ekstrapaljon, niin suuntaamme tästä pikapuoliin mökille. Muu perhe saunoo ja mä poimin mustikoita. Kävin virkistäytymässä ripsihuollossa tänään kesken työpäivän, joten saunaan ei ihan vielä uskalla mennä. Toivotaan pitkää ikää näille ripsille. Hyvä kun uskallan silmiä räpsytellä ;D

HERKULLISIN TORSTAITERKUIN,

alle

PS. en tiedä teistä, mutta mä oon jo ihan fiiliksissä huomisesta illasta ja pitkästä, pitkästä aikaa fredagsmysistä! Mulla on miljoona eri ruokavaihtoehtoa, enkä vielä ole päättänyt minkä niistä teen, mutta jotain hyvää on luvassa.
PPS. ja ei, blogini ei ole muuttumassa ruokablogiksi vaikka tämän viikon postauksien takia niin voisi luulla 😛