tiistai 28. heinäkuu 2015

ごちそう さま ご馳走 様

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA…sorry kuvatulvasta :)

MOIKKAMOI!

Tuumasta toimeen; niin kuin eilen sanoin, niin päivät menevät hukille, kun heräilee puolen päivän tienoilla. Tänä aamuna oli kello soittamassa ja lenkkivaatteet odottamassa keittiön tuolilla. Ihan älyttömän yllättynyt olen, että sain itsestäni tuon aamulenkin verran aikaiseksi. Yleensä mussa herää aamulenkkien alla selkärangaton ameeba, joka valitsee sittenkin helpoimman vaihtoehdon. Tästä on kuulkaas hyvä jatkaa päivää! Jatketaan sitä vähän ruokajutuilla taas…

Parasta matkustelussa on (seikkailufiiliksen lisäksi ;) ruokailut. Se, kun mietitään, että mihin mentäisiin syömään. Uusien kokemusten karttuminen, ruokalistojen lukeminen. Ravintolan sisustuksen ihasteleminen. Tiedättekö, kun ruokaillessa tulee sellainen tunne, että ”I’m in heaven”? Miljöö, seura, ruoka. Kaikki kohdillaan. Mun tähän astisen elämäni ehkä yksi parhaimmista ruokakokemuksista oli Kööpenhaminassa. Sattumoisin juurikin meidän hääpäivänä. Mies oli aiemmin työreissullaan käynyt sushipaikassa hieman syrjemmällä, sivukadulla. Ja sitä lähdimme metsästämään. Löysimme tuon pienen japanilaisen ravintolan yhtenä iltana klo 21.00 jälkeen ja yllätyimme, kun saimme pöydän, sillä ainakin TripAdvisorin mukaan pöytävaraus kannattaa tehdä. Itse asiassa tuo paikka taisi olla liki tyhjä meidän siellä ollessamme. Kauniin karu japanilainen sisustus viehätti ensi näkemältä. Eläkeiän jo reippaasti ylittänyt harmaahapsinen japanilainen mies nyökkää huomaamattomasti meille tervetuloa, yokosoようこそ. Ohjaa meidät pöytään ja antaa nuoremmalle sukupolvelle ohjat. Tässä vaiheessa saamme kuulla, että ravintola ei tarjoa enää sushia, mutta sashimia ja muita japanilaisia herkkuja. Noh, tämähän kävi meille. Sushia kun saa helposti Suomestakin. Saimme pöytään lämpimät pyyhkeet, soijapapuja sekä teetä samalla kun silmäilimme ruokalistaa. 

Lapsille tilasimme tori teriyaki -annoksen eli kanaa teriyakikastikkeella. Ja eih, ei todellakaan sellaista, mihin Thaimaassa olemme tottuneet vaan kanaa japanilaisittain. Kera misokeiton ja japanilaisen salaatin. Lisukkeena riisiä. Meille tarjoilija suositteli sashimisekoituksen raa’asta kalasta. Tähän myös tuli lisäksi riisiä, misokeittoa, japanilaista salaattia sekä marjoja. Tilasimme myös kaksi ippiniä; gyoza eli kananyyttejä sekä ebi furai eli friteerattuja katkaravun pyrstöjä. Molempiin kuului ihan taivaalliset kastikkeet. Pieni kumarrus ja nauttikaa ruoasta -toivotus, douzo meshiagare どうぞめしあがれ.

Juomaksi lapsille kolaa, heh ja aikuisille valkoviiniä. Palan painikkeeksi pienet maistiaiset lämmintä sakea eli riisiviinaa. Japanilaiset oluet jäivät tällä kertaa kokeilematta. Niin, mikä tämä taivaallinen ravintola on? Ravintola Bento, Kööpenhaminassa. Kivenheiton päässä rautatieasemalta. Suosittelen lämpimästi, jos käytte Kööpenhaminassa ja olette hyvää ruokapaikkaa vailla. Ja tykkäätte japanilaisesta ruoasta. Meillä on kyllä sinänsä helppo tuon miehen ja lasten kanssa mennä syömään, kun aika pitkälti kaikki meistä on tänä päivänä kaikkiruokaisia.

Hassu yksityiskohta oli se, että kun kerroimme tarjoilijapojalle, mistä päin olimme, hän vastasi meille kummarruksella ja sanomalla kiitos. Juu, ihan suomeksi. Heidän suvustaan joku oli nainut suomalaisen, joten tämän takia osasivat pari suomenkielistä sanaa :) ごちそう さま ご馳走 様 – kiitos ruoasta! We’ll be back!

Onko teillä jotain mieleenpainuvaa ruokakokemusta? Meillä tuolla reissulla oli yksi toinenkin mieleenpainuva ruokakokemus. Ja vielä huvipuiston ravintolassa, voitteko kuvitella :) Siitä lisää tivolipostauksessa. Tai postauksissa. Voi olla, että joudun jakamaan tuon aiheen kahteen eri postaukseen, sillä kuvia ja juttua on niiiiiin paljon!

AURINKOISIN TIISTAITERKUIN,

alle


8 Responses to “ごちそう さま ご馳走 様”

  1. Minttu sanoo:

    Ihania kuvia, tosi herkullisen näköistä ruokaa ja hurmaavan oloinen ravintola! Kyllä syöminen on yksi matkustamisen hauskimpia puolia!

    (ja kylläpäs onkin ihan tajuton nälkä – taidanpa hipsiä tästä lounaalle!!) :D

    • Maria Maria sanoo:

      Kiitti Minttu,
      tuo ravintola ruokineen on kyllä niin ihana! Suosittelen, jos suuntana Köpis :)

      Hih, syöminen on ylipäätään myös elämän hauskimpia puolia!

      Aurinkoisia terkkusia sinne <3

  2. Lumo sanoo:

    Ihan kunnon japanilainen izakaya! Näyttää superyvältä.

    Unohtumattomia ruokakokemuksia on vaikka kuin, yleensä matkoilta. Japanista moni ruokapaikka jäi hyvin mieleen. Yleensä olivat edullisia ja ulkoisesti vaatimattomia, mutta ruoka oli fantastista.

    • Maria Maria sanoo:

      Heipsan!
      No hei just sellainen izakaya, joita kuvissa olen ihastellut :)

      Ai niin, unohdin että tehän olitte Japanissa. Se on mulla haavelistalla myös – eikä vähiten ruoan takia!

      Aurinkoista keskiviikkoa <3

  3. Pinja sanoo:

    Oi, Japanilainen ruoka on niin hyvää! Sashimi on mielestäni parempaa kuin sushi, ensin fanitin sushia, mutta sitten innostuin sashimeista. Kiitos raflavinkistä, testaan jos Köpikseen suuntaan.

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Pinja,

      tää oli mulle eka kerta sashimia ja tykkäsin! Samoin taisi käydä, että sushi on syrjäytetty :)

      Olehan hyvä ja aurinkoisia kesäpäiviä <3

  4. Oi, vaikuttaapa ihanalta ravintolalta! Tämä postaus vain lisäsi kaipuutani Japaniin! <3

    Tuli mieleeni eräältä Tokion reissultamme: olimme eräänä iltana syömässä ja istumassa iltaa viihtyisässä izakayassa, ja huomasimme miten viereisen pöydän japanilainen pariskunta vilkuili meitä tuon tuostakin. Jossain vaiheessa tarjoilija tuli keräilemään pariskunnan lautasia ym. pois, ja pariskunta sanoi tarjoilijalle jotain samalla meitä vilkuillen. Meni hetki ja tarjoilija toi meille pullollisen sakea sanoen, että tämä viereisen pöydän pariskunta haluaa tarjota sen meille :). Olimme todella yllättyneitä ja iloisia, ja kun kiitimme japaniksi, pariskunta oli aivan onnessaan. Pariskunta ei osannut englantia, mutta tarjoilija välityksellä he saivat kysytyksi mistä olemme kotoisin. Kun sanoimme olevamme Suomesta, he innostuivat vielä enemmän :). Pian tämän jälkeen pari lähti, ja ei mennyt kauaa, kun sama tarjoilija tuli takaisin tuoden pöytäämme kuumennettuja pistaasipähkinöitä (oli muuten hyviä!) sanoen, että se oli myös lahja pariskunnalta. Missään muualla en ole törmännyt tämän tapaiseen käytökseen, ja tuosta eleestä jäi todella hyvä mieli - ei siksi, että saimme jotain ilmaiseksi, vaan siksi, että pariskunta halusi pyyteettömästi ilahduttaa meitä ja samalla he tulivat iloisiksi, kun me selvästi näytimme kuinka otettuja olimme tuosta pienestä lahjasta <3.

  5. Pinja sanoo:

    Vielä piti sinulta kysyä, että ootkos testannut Tampereen uutta NOMU ravintolaa? Bongattiin se ja aiotaan käydä. Vois olla sinullekin mieleinen, *vinks*. Käy tsekkaan sivut, sijaitsee Kyttälänkadulla.

Kommentoi