torstai 28. toukokuun 2015

Jo joutui armas aika…

P5284874P5284882 P5284875P5284889 P5284876P5284884 P5284879P5284885 P5284903ILTAA IHANAISET!

Myöhäisillan terkkuja koulun kevätjuhlasta! Sanotte mitä sanotte, mutta mä olen sitä mieltä, että Suvivirsi kuuluu kevätjuhlaan. Onneksi tuon meidän koulun rehtori on myös samoilla linjoilla. Ja missä säässä saimmekaan tänä iltana viettää kevätjuhlaa! Säiden haltija on todellakin ollut puolellamme. Niin joulujuhla kuin kevätjuhlakin pidettiin ulkona, joten hyvä niin 🙂 Muistatteko sen joulujuhlan, jossa sää muuttui tunti ennen juhlaa vesisateesta lumisateeksi luoden taianomaisen tunnelman? Kyllä meidän taas kelpasi! Nessupakettia ei tarvinnut kaivaa tällä kertaa esille (eka kerta ikinä), mutta kyllä se suvivirsi taas herkisti.

Kevätjuhlassa matkattiin ympäri maailman; jokainen luokka esiintyi jonkun maan teeman mukaisesti. Aivan mielettömän paljon vaivaa oli taas nähty esityksien suhteen. Meillä pukeudutaan mekkoihin vasta lauantaina todistustenjaossa; tänään sellaisia yritin jo patistaa tyttöjä laittamaan, mutta esitys vaati muunlaista pukeutumista 🙂 Tuo kuvissa näkyvä keltainen rakennus on koulumiljöön helmi; se valmistui vuonna 1862 ja rakentamiseen käytettiin mm. vanhasta kirkosta purettuja hirsiä. Kirkon kuisti siirrettiin sellaisenaan koulutalon kuistiksi. Tuolla on ihanat narisevat lautalattiat ja siellä tuoksuu vanha puu. Onni on, että lapset ovat näin pienessä ”kyläkoulumaisessa” koulussa.

Huomenna on vielä normaali koulupäivä ja lauantainakin aamupäivästä on puolentoistatunnin ajan koulua. Huomenna siis emme pakkaa autoa ja suuntaa kohti mökkiä. Sinne suunnataan vasta lauantaisten lakkiaisten jälkeen. Joten saattaapi olla, että jos huomen illalla siltä tuntuu, niin fredagsmysiä pukkaa 😉

TORSTAI-ILTATERKUIN,

alle

PS. se iänikuinen ongelma; viettekö te opettajille muistamiset? Me ollaan aina kyllä viety ja viedään nytkin. Mutta mitä viette? Mä ajattelin käydä hortensiakaupoilla. Heh, mutta justhan jommassa kummassa lehdessä oli, että opettajat toivovat lahjakortteja. Taina, millaista muistamista sä opettajana arvostaisit eniten? Muutkin opet ovat tervetulleita vastaamaan 🙂 Onko kuoharipullo nounou vai ihan ok muistaminen?

 


30 Responses to “Jo joutui armas aika…”

  1. Heli sanoo:

    Hei!

    Pakko kommentoida opena tähän muistamisasiaan. Itse en kaipaa sen kummempia muistamisia, mutta jos joku haluaa niin tehdä, sekin on ok. Minusta lahjakortti on ”liian iso” muistaminen, minulle henkilökohtaisesti tulisi sellaisesta vaivautunut olo. Kesäkukka, joku syötävä/miksei juotavakin juttu on mielestäni kiva, pieni muistaminen. Itse sain tänään kevätjuhlassa eräältä oppilaalta suklaalevyn ja itse tehdyn kortin, jossa luki, että toin sinulle ope vähän suklaata, toivottavasti tykkäät. Ihana ja hellyttävä 🙂

    Meidän lasten päiväkodin hoitajat saavat kesämuistamisena tuoretta, vasta paahdettua kesäkahvia ja lasten askartelemat kortit.

    Aurinkoista kesää toivotellen. Pitkään olen blogiasi lukenut, mutta koskaan en saa aikaiseksi kommenttia kirjoittaa. Nytpä sain 🙂

    • Maria sanoo:

      Heippa Heli
      ja kiitos sinulle neuvoista 🙂

      Aivan ihana tuo suklaa ja kortti <3 Meillä tytsyt askartelevat myös kortit, uskon että sellaiset ovat juurikin opettajien mieleen.

      Kiva, kun kommentoit!

      Ihanaa kesää <3

  2. -kata- sanoo:

    Tässä open ja äidin vastaus ja mielipide:
    omat lapseni ovat aina vieneet opelle (alakoulu) muistamisen, sekä jouluna että keväänä. Jouluna yleensä kynttilä+lautasliina-settiä ja keväällä kukkia.
    Olen pitänyt periaatteena, että viemisen pitää olla jotain kulutustavaraa, jonka ope pystyy käyttämään ja joka ei jää nurkkiin pyörimään.

    Toisaalta olen itse saanut vuosien varrella ihania lahjoja, jotka eivät ole kuluvaa tavaraa ja jotka ovat edelleen käytössä (riippumatto, termospullo, hupaisa raastin raastaa edelleen mökillä).

    Minä en tarvitse lahjoja eikä niitä tarvitse opelle viedä. Toisaalta lahja osoittaa kiitosta ja arvostusta, useinhan se ope viettää niiden lasten kanssa enemmän aikaa päivässä kuin lasten omat vanhemmat. Ilahdun jokaisesta lahjasta, keväinen kukkaloista kotona on aina ihana. Lukuvuoden lopussa sitä on aivan raato ja on ihanaa istua illalla kotona, ottaa lasi skumppaa ja ihastella kukkia.

    Alkoholi on mielestäni ok, jos vanhempi sen ojentaa, lasta en laittaisi viinipulloa ojentamaan.

    Mitä en antaisi: koriste-esineitä (ellei sitten ole aivan varma open mausta), itseleivottuva leipomuksia (ihana ajatus juu, mutta koskaan ei tiedä kunkin perheen hygieniatasosta ja opena tiedän, missä pienten lasten sormet ja kädet usein ovat), lahjakorttia hierontaan tai kasvohoitoon (minulle on tärkeää, kenen luona käyn hieronnassa jne.).

    Ja lehtien jutut ”mitä opet toivovat” jättäisin kokonaan omaan arvoonsa.

    • Maria sanoo:

      Kiitos Kata!

      Tuo muuten onkin aika hyvä nyrkkisääntö, että muistamisen kannattaa olla kulutustavaraa. Silloin totta tosiaan tietää, että muistaminen tulee käytettyä 🙂

      Uskon, että suurin osa opettajista on juurikin kiitollisia kaikesta, mitä saavat. Suurin osa ei edes oleta saavansa lahjoja. Mutta jotenkin sitä haluaa muistaa ihmisiä, jotka oikeasti tekevät niin arvokasta työtä lastemme eteen. Tuo iltapäivälehden haastattelema opettaja (jolle vain lahjakortti tuntui kelpaavan) taitaa olla ihan vain erikoistapaus ja juuri sen takia kannattaa jättää omaan arvoonsa 😀

      Itsetehdyt kortit ja hortensia (tai suklaa) toimivat varmasti huomenna hyvin!

      Hei, ihanaa alkavaa kesälomaa sinne <3

  3. Laura sanoo:

    Opena olen saanut yleensä kukkia tai jotain syötävää, suklaata tms. En kaipaa mitään lahjoja tai muuta, lämpimät sanat riittävät ja niistä tulee hyvä mieli. Lahjakortit tms. tuntuvat todella isoilta lahjoilta. Kiitoskortti tai spontaanit kiitokset/halaukset ovat parhaita ”lahjoja”.

    • Maria sanoo:

      Kiitos Laura!

      Sepäs se, että monet opet eivät kaipaa mitään sen kummempia muistamisia. Itsellä on vain tuolla takaraivossa se tarve muistaa vielä enemmän kuin kiitoksella. En voi tarpeeksi ylistää sitä, kuinka ihanat opettajat (meidän molemmilla tytöillä) ovat! Tytsyt ovat saaneet valmiudet koulunkäyntiin heidän kauttaan ja mallin opiskelusta. Ja mikä parhainta, kumpikaan ei ole koskaan ääneen sanonut etteikö haluaisi mennä kouluun. Se on hirmuisen tärkeää, että tuntee olonsa turvalliseksi myös koulussa. Kiitos opettajien 🙂

      Ihanaa kesälomaa sinulle <3

  4. Olette niin kaunis pari :). Tulee lämmin fiilis teitä katsellessa <3

  5. Voi, nyt vasta ennätin tänne, eilisilta meni imurin ja pölyhanskan kanssa riehuessa.;D
    Hieman samoilla linjoilla edellisten kanssa…Tosin viime keväänä sain kutosluokan päätteeksi eräältä perheeltä puutrahakauppaan muistaakseni 25 euron lahjakortin, ja nyt pihalla kasvaa syreeni, jota katsellessa ajattelen joka kerta tätä lasta ja perhettä. <3 Olin lahjakortista riemuissani, ei ehkä olisi saanut.:P Hortensia kuulostaa musta todella kivalle! Olen itsekin ajatellut istuttaa ruukkuihin tällä kertaa hortensiaa ja lankaköynnöstä, taitaa olla nuo hortensiat tän kevään muotijuttu.:)

    Kuohariakin olen joskus saanut, ja juomat on tulleet kipatuiksi.:P Ihan urani alussa sain kerran ekaluokkalaiselta Grappa-pullon ja olin aika yllättynyt, luulin että paketissa on kynttilä. Tämän lapsen äiti oli töissä laivalla, ja varmaan sitä kautta pullo päätyi minulle.

    Kaikkein parasta on ollut todistus, jonka sain eräältä tytöltä muutama vuosi sitten. Miten hienosti hän oli miettinyt asiat, jotka arvosteli todistuksessa! Kuvaa siitä löytyy tästä postauksesta:
    http://mansikkatilanmailla.blogspot.fi/2015/05/toukokuu.html
    Lasten itsepoimimat kimput ja kortit lämmittää aina sydäntä.

    Esikoisen alakoulunopelle ostin joka kerta viinipullon, sillä tunsin hänet muutenkin, ja miesopelle tuntuu niin vaikealta keksiä mitään järkevää. Nyt olen etsiskellyt nuoremman opelle "Piilopaikka" kahvipurkkia ja sen kaveriksi meinasin paketin saman kuosin keksiä, ne laitan nätisti pakettiin, jos tänään viimein löydän kahvin! Ihme juttu, ettei S-marketeissa ole ollut…Teinin luokanvalvojalle meinasin nyt kuoharin peruskoulun päätteeksi. Luulen sen menevän käyttöön.;D

    Hei, mikä upea pari siellä koulunpihalla!:) Todella mahtavaa, että miehesi käyttää rohkeasti värejä! Ei taitaisi mun mies kuunapäivänä laittaa värillisiä housuja jalkaansa…;D

    • Maria sanoo:

      Heissuliveissuli Taina ja nou hätä 🙂

      Kiitos tuhannesti! Voi että, miten suloinen tuo todistus <3 Rouva opettaja ei taida olla kovin hyvä rangaistusten antamisessa 😀

      Grappapullo kuulostaa kyllä kovin erikoiselta! Tuo kuoharipullo kuulostaa kyllä sellaiselta, jonka itse opettajana (siis jos olisin…avoimessa kesäyliopistossa suoritettu appro ei taida ihan riittää ;). Mä mietin, että jos antajana olisi mä tai mies, niin kuoharipullo olisi ok. Mutta kun tytöt menevät koululle ilman meitä vanhempia (liitytään mukaan sitten myöhemmin todistusten jakoon), niin ei tohdi antaa alkoholia. Kyllä se taitaa olla ne askarrellut kortit ja hortensia. Tosin pikkuisempi sanoi, että ope tykkää suklaasta. Joten ehkä myös joku pieni konvehtirasia napataan mukaan.

      Hei kiitos, voin sanoa että vaimolla oli myötävaikutusta oranssien housujen ostamisessa ;D

      Ihanaa kesäloman alkua <3

      • Kiitos Maria!<3 Mä olen kyllä yrittänyt parantaa tuota rangaistusten antamista, mutten kovin hyväksi ole tainnut tulla vieläkään. Onneksi on muita vahvuuksia.;D

        • Maria sanoo:

          Hih, mutta sä olet lempeä ope…niin mun mielestä kuuluu ollakin <3 Ihanaa lauantaita! Aurinko hellii 🙂

  6. Kristiina H. sanoo:

    Suvivirsi kuuluu kyllä minunkin mielestäni ehdottomasti koulujen kevätjuhliin. Alakoulun ajan muistimme opettajia jouluna ja keväällä pienellä lahjalla, yläkouluun mennessä ei enää.

    Keskimmäisen luokalla jouluisin oli omat muistamiset, siis ei yhteistä ja keväällä, erään äidin ehdotuksen mukaan, kerättiin yksi euro /oppilas ja sillä sitten ostettiin opettajalle jotain, kaikilta yhteisesti. Oli mielestäni ihan kivä idea.

    • Maria sanoo:

      Moikka Kristiina ja kiitos!

      Juuri näin, mitä sitä Suvivirttä boikotoimaan – se ollaan laulettu tähän astikin, joten miksei sitten jatkossakin 🙂

      Näin ajattelinkin, että yläkoulussa varmasti nuo muistamiset jäävät. Tuo yhteislahja on kiva idea!

      Aurinkoista viikonloppua <3

  7. EllaM sanoo:

    Yhdelle opelle ostettiin porukalla Stockan lahjakortti ja kukkakimppu, niin saa kerrankin itse valita jotain isompaa kuin 6 servettipakettia 🙂 Naapuri osti hoitotädeille/opettajille kynsilakka-käsirasva lahjakassit.

    Itse yritän myös ostaa jotain kuluvaa: Päiväkotiin yhteinen herkkutuotekassi ja käsirasvaa tai tädeille oma SpiceIce/Sushi-lahjakortti. Nyt ostettuna tee-fanille uutuussuklaateetä. Tässä blogissa oli minusta kivat ideat tuotekasseista http://prinsessanoppi-lapetiteprincesse.blogspot.fi/2015/05/kiitos-kuluneista-vuosista.html . Pitää itsekin kävästä erikoisliikkeessä tai Herkussa hakemassa jotain kauniimpia tuotteita,kun yksi lahja ostamatta. Osalle en osaisi ostaa kukkia, kun en tiedä tarkkelleen, minkälaisessa kodissa asuu. Oma projektinsa tuokin lahja-asia. Yksi kaveri ostetelee keittiöpyyhkeitä yms pitkin vuotta alesta lahjusjemmaan.

    • Maria sanoo:

      Moikka Ella ja kiitos!

      Mitä enemmän luen näitä teidän vinkkejä, niin sitä enemmän olen kimppalahjan puolella 🙂

      Oih, herkkutuotekassi ja lahjakortit kuulostavat hyviltä. Me käytiin illan suussa kaupassa ja kuopus oli selvittänyt jostain, että ope tykkää lakritsiteestä. Ostettiin sitten sellaista (paikallisen yrittäjän tekemää) sekä suklaata (paikallisen yrittäjän tekemää sekin). Lisäksi ruusukimput (lapset halusivat) 🙂

      Kiitti vinkistä, tuolla LPP:n blogissa olikin ihana idea tuotekasseista!

      Aurinkoista viikonloppua <3

  8. Merja sanoo:

    Olen samoilla lijoilla edellä olevien kanssa.
    Saan työstäni palkan, se riittänee.
    Lahjakortit ovat varmasti monen mieleen, varsinkin verottajan 🙂
    Kuoharit jääköön myös hankkimatta. Ei ehkä oikein sovi pienen alakoululaisen lahjakantamuksiin – tämä vain minun mielipiteeni.

    Paras kiitos on se, kun saan ojentaa jokaiselle oppilaalle todistuksen.

    Jos aivan välttämättä haluaa muistaa opettaa, tuolloin toivoisin saavani lasten askarteleman kortin. Kukat lakastuu, lasten korteissa muisto elää.

    Ope ja neljän lapsen äiti

    • Maria sanoo:

      Heipsan Merja ja kiitos sinullekin 🙂

      Uskon, että monet pitävät palkkaa jo riittävänä korvauksena. Mutta silti meidän perheessä arvostetaan teidän opettajien työtä niin paljon emmekä tiedä miten muuten sen osoittaa kuin pienellä muistamisella 🙂

      Meillä on lapset nyt askarrelleet kortit ja lisäksi on vähän käsin tehtyä suklaatia sun muuta hommattuna. Pientä, mutta kuitenkin sellaista, joka toivottavasti viestii sen arvostuksen määrää. Te teette huikeaa työtä <3

      Oikein ihanaa kesäloman aloitusta sinne! 🙂

  9. Sahrami sanoo:

    Näin opettajana ja äitinä olen samaa mieltä kuin edelliset; tärkeintä ei ole muistaminen. Harva muussakaan työssä oleva saa sellaisia kiitoksia ja bonuksia töistään 🙂

    Yläkoulun opettajana vähemmän myöskin saa lahjoja. Teineistä muistaminen on melko noloa, eikä luokanvalvoja (saati sitten kukaan muu opettaja) ole lapsen elämässä enää läheskään niin suuressa roolissa kuin alakoulun opettaja.

    Minä myös suosin ”kulutustavaraa”. Kukkia, teetä, herkkuja tms.. Minä kyllä olen leiponut omien lasteni kanssa opettajille ja päivänkodin hoitajille keksejä (kerran jopa kakunkin), enkä koskaan ole tullut ajatelleeksi hygienia-asiaa. Toki olen kotitalousopettaja, niin jospa hoitajat luottaisivat hygieniatasoomme 😀

    Ja minä en antaisi (enkä toivoisi) kuoharia. En käytä alkoholia, joten siinä ainakin menisivät vanhempien rahat hukkaan, kun kuoharit menisivät viemäristä alas. Mutta toki sen kuoharipullonkin otan hyvällä mielellä vastaan, samoin kuin muutkin lahjat. Lisäksi lapsi alkoholin tarjoajana ei ole ajatuksena kovin miellyttävä.. Ja ennen kaikkeahan se kiitoksen osoitus on kuitenkin lapsilta.

    Hyvää kesää Maria! Kaikkea hyvää kauniille perheellenne 🙂

    • Maria sanoo:

      Heippa ja kiitos 🙂

      Näinhän se on, ettei varmasti muussa työssä niin paljon muisteta pienin lahjoin, mutta mä olen ihan sitä mieltä, että se työ jota niin opettajat kuin päiväkodinkin tädit tekevät ovat kultaakin kalliimpaa. Ei sitä voi edes rahassa tai lahjoissa mitata <3

      Meillä on ostettu nyt oman kylän suklaata ja teen juojalle oman kylän teetä. Mutta lapset halusivat myös antaa kukat, joten sellaiset annetaan myös itse askarreltujen korttien kera.

      Kiitos ja aurinkoista kesää sinnekin <3

    • Marja sanoo:

      Heh ja minä kun ostin molempien tyttöjen opeille juurikin kauniit pullot kuoharia. Tuumin että kynttilänjalkoina menevät ellei kuohari maistu. Ja itse en ainakaan kaataisi kuoharia viemäristä alas vaan ilahduttaisin sillä sitten vaikka jotakuta toista, veisin kesäviemisinä jonnekin muualle.

      En minäkään ehkä veisi kuoharia elleivät opet olisi tuttuja jo monen vuoden ajalta. No, enää ei ennätä muutakaan hankkia joten kukalla ja itsetehdyillä korteilla mennään huomisiin kevätjuhliin täällä suunnalla 🙂

      • Marja sanoo:

        Eikun kuoharilla ja korteilla 😀 Vai pitäisköhän pitääkin juomat itse ja viedä pihaan juuri ostamani hortensiat opettajille…

        • Maria sanoo:

          No mut Marja,
          sä tunnet opet ja tiedät, että kuohari tulee käyttöön 😀

          Meillä tuli sarjassamme sellainen sekalaispussi annettavaksi, että oksat pois. J osti harkitusti, mutta L osti sitä sun tätä. Ainakin on lastennäköiset lahjat, jos ei muuta ;D

          Ihanaa kesälomanaloitusta sinne tytsyille ja muutenkin koko porukalle aurinkoista viikonloppua <3

  10. susaanna sanoo:

    Paras lahja yläkoulussa opettaessani oli oppilaskolmikon tekemä kortti, johon he olivat valinneet mahtavan valokuvan itsessään lumihangessa ja sitten käsitelleet kuvan tosi hienoksi. Pitkään pidin luokkani seinällä lähellä opepöytää ja muistin vilkkaan kolmikon. Nyt lukion puolella olen saanut kaikenlaista ihanaa, vaikkakin harvakseltaan, mutta luokkani teemaan (eräs eläinlaji) sopivat esineet ovat jotenkin parhaimmat. Toisaalta – ei kannata kauheasti miettiä opettajaa, vaan kuunnella lapsia, jotka kyllä opensa tuntevat!

    • Maria sanoo:

      Moikka ja kiitos kaunis!

      Oi, miten ihanalta tuo kortti kuulostaa! Aivan mielettömän kekseliästä 🙂

      Itse meinasin pitää kiinni hortensiasta, mutta lapset valitsivat toisin – halusivat antaa ruusukimput sekä vähän suklaata. Meillähän kuopus olisi tyhjännyt koko kaupan, kun kaikki oli kuulemma niin open näköisiä juttuja 😀

      Ihanaa kesälomaa <3

  11. Kyllä, samaa mieltä Suvivirrestä. Suvivirsi kuuluu ehdottomasti kevätjuhlaan, ja sitä myöden itku. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vuolaammin kyyneleet valuvat, kun kuulen Suvivirren <3

    Ihana pari olette!

    • Maria sanoo:

      Moikka ihana!

      Tuo Suvivirsi on ehkä yksi kauneimmista virsistä <3 Meillä on lapset käyneet seurakunnan kerhot ja muskarit, joten virret ovat tulleet tutuksi 🙂

      Juu kuule, olen huomannut, että vuosi vuodelta sitä tulee herkemmäksi. Monesti oon miettinyt, että miten se edes voi olla mahdollista 😀

      Kiitos kaunokainen ja aurinkoista viikonloppua, puss <3

  12. Päivi sanoo:

    Skumppa on hyvä, suklaa ei. Kukat ja muut istutettvat hyviä, varsinkin jos opella/muistettavalla piha tms. Ei opet mitään yleensä odota mutta itse ainakkn ilahduin tänään kukasta 🙂

    • Maria sanoo:

      Moikka Päivi ja kiitos 🙂

      Meillä päädyttiin ostamaan molemmille opeille vähän erijuttuja. Toinen tykkää kuulemma kovasti lakritsiteestä, joten sellaista ja käsin tehtyä suklaata ostettiin. Lisäksi kirjanmerkki, tavallista suklaata ja ruusukimput. Askarreltujen korttien lisäksi.

      Annoimme lasten päättää, mutta silti vähän se hortensia kaivelee tuolla takaraivossa 😉

      Ihanaa kesälomaa sinne <3

  13. Vielä yksi ope antaa pari vinkkiä, vaikka myöhässähän nämä jo tulee (tai sitten aikaisessa, ensi vuotta varten..). Kirjoitin itsekin tästä aiheesta eilen.

    Mutta, mun parhaat lahjat oli tänä vuonna halauksia. Yläasteikäiset pojat kävivät halaamassa ja kiittämässä (ja toivat lahjojakin), mutta se kiitos oli oikeasti ihan paras. Ja kaikki vuoden mittaan kuuluneet kiitokset.

    Sain paljon kaikkea muutakin, ja olen tosi iloinen ja kiitollinen niistä. En oleta, että niitä ostetaan, vaikka omatkin lapseni vievät omille opettajilleen muistamisen.

    Olen joskus saanut lahjakorttejakin. Yksi hyvä oli paikalliseen leipomoon, jolla sai yhden tietyn leivän. Oli oikein hyvä, vastapaistettu ruisleipä!

Kommentoi