HEIPPARALLAA!

Olenko ainoa, jonka mielestä nämä kesämaanantait on ihan jees? Verrattuna esimerkiksi talvimaanantaihin 😉 Ja vielä paremmaksi nämä muuttuu ensi maanantaina, kun saa jättää lapset nukkumaan kotiin. Tunnin verran enemmän yöunta myös minulle. Pidemmän aikaa mukana porskuttaneet lukijat tietävätkin mun himon raparperiin ja varsinkin raparperipiirakkaan. Sen teen yleensä aina sillä samalla ohjeella, mutta nyt oli Glorian Ruoka & Viini -lehdessä niin herkullisen kuuloinen ja näköinen piiras, että oli pakko ottaa siitä vähän mallia. Tuohon piirakkaan tuli kaupan valmis muropohja, johon sekoitettiin pistaasipähkinöitä (muistaakseni). Mulla ei ollut kaupan valmis muropohjaa enkä jaksanut sellaista helluntaina lähteä metsästämään, joten tein pohjan itse. Ja onneksi teinkin! Inkkarisokerin (tai raakaruokosokerin) ja spelttijauhon liitto vain on niin lyömätön. Voin taata, että jatkossa tänä kesänä meillä tehdään raparperipiirakka näin:

MEHEVÄ RAPARPERIPIIRAKKA
Muropohja
125 g huoneenlämpöistä voita
1 muna
1,5 dl raakaruokosokeria
-vaahdota keskenään
1,5 dl spelttijauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
– sekoita keskenään ja lisää munavoisokerivaahtoon
– nypi muromaiseksi
– laita tekeytymään hetkeksi jääkaappiin ja valmistele sillä aikaa täyte

Raparperitäyte
raparperia pestynä ja pilkottuna
200 g ranskankermaa
1 muna
2 tl kanelia
0,5 dl raakaruokosokeria
– sekoita keskenään
– painele muropohja voideltuun vuokaan ja sen reunoille
– lisää täyte
– asettele täytteen päälle raparperit ja kuorrutus

Kuorrutus
0,5 dl raakaruokosokeria
2 tl kanelia
– lisää raparperien päälle
– paista piirakkaa uunin alatasolla 200 asteessa 30 minuuttia,
minkä jälkeen ota pintaa 225 asteisen grillivastuksen alla (noin pari minuuttia riittää)

***************************************************

Ja vielä lisäksi: anna piirakan jäähtyä ennen tarjoilua/kuvailua 😀  Mulla näyttää tuo pohja raa’alta, kun en malttanut odottaa. Lisäksi paistoin omaani vain 25 minsaa, paistakaa te puolisen tuntia. Grillivastus hieman poltti epätasaisesti piirakan toisen puolen, mutta tuo sokerin ja kanelin liitto suli kauniisti raparperien päälle. Tämä piirakka on kyllä sellainen, että todisti ”sulaa suussa” -sanonnan pitävän paikkansa.

Hei, nyt takaisin töiden pariin! Huomenna saankin työkaverini kesälomilta töihin. Josko sitä ehtisi tällä viikolla pitää sitten yhden vapaapäivänkin. Meillä on lauantaina lakkiaiset ja mekko (kengistä ja laukusta puhumattakaan) odottelee vielä kaupassa…

AURINKOISTA MAANANTAITA IHANAT! ♥

PS. niin ja eilen en lisännyt pohjaan pähkinöitä, mutta ensi kerralla sen teen! Pitääkin muistaa leipoa sellaisena päivänä, kun kaupat on auki 🙂