ILTAA IHANAT

ja terkkuja Helsingistä! Tähtihetkiä monen monta pitkin päivää. En edes muista koska viimeksi olen ollut elävissä kuvissa, leffassa tiedättekös. Tai jos olen ollutkin viime vuosina, niin poikkeuksetta siellä valkokankaalla on näkynyt keijuja ja keijupölyä 😉 Tuosta leffasta lisää myöhemmin. Leffakamuna mulla oli ihana ja kaunis bloggaajakollega Rilla. Sielunsisko, jonka kanssa aika hujahti kuin silmissä. Kävimme luonaalla Casa Largossa ja jos ko.paikan tapakset ovat suussa sulavia, niin sitä oli myös tuo Tapas-salaatti. Perussalaattipohja, johon sai itse valita kaksi lisuketta. Allekirjoittanut ei pystynyt pitämään taas itseään kurissa, kun yhtenä vaihtoehtona oli manchego-juusto. Slurpsis! Lasi viileää valkoviiniä ja päälle kuuma kuppi kahvia.

Nämä tällaiset päivät on niitä, joita aina silloin tällöin pitäisi harrastaa. Niin ihanaa kuin täällä kotona onkin oman perheen kanssa viettää aikaa, niin kyllä sitä välillä pitää vaihtaa maisemaa ja seuraa. Ja kun seurana on ihminen, jonka kanssa on täysin samalla aaltopituudella, niin ei kuulkaas voi valittaa. Vain toinen bloggari voi ymmärtää toista bloggaria tietyissä jutuissa. Eihän tämäkään työ aina ruusuilla tanssimista ole, vaikka sitä kyllä 99,9%:sesti sitä onkin 🙂 Samat haasteet meillä kaikki tämän alan ihmisillä on. Senpä takia on ihanaa, että on tällaisia mahdollisuuksia vaihtaa kuulumisia kollegojen kanssa. Näitä sparrauspäiviä pitäisi kehitellä useamminkin! Kiitos ihanalle Rillalle seurasta, otetaan pian uusiksi 🙂

Niin meni lounas turistessa vähän pidemmän kaavan mukaan, että juurikaan shoppailemaan en (onneksi) ehtinyt. Mutta sen verran kuitenkin, että Granitista lähdin kauppakassillisen kanssa. Mä olen ihan holhouksen alainen, mitä tulee shoppailuihin 😀 Muun muassa kuvissa olevat paperitähdet ostin. Ne sopivatkin just perfect mun tulevan jouluvärityksen kanssa.

Tähtihetkiä tuli koettua myös kotona. Välillä pitää matkustaa päiväksi pois, voidakseen nauttia kotiinpaluusta. Oma sohva, uusi joululehti ja lakritsijäätelöä (ihan vain hiukkasen :). Kainalossa tuhiseva esikoinen ja takkahuoneen lattialle majan peittonsa kanssa tehnyt uninen kuopus. Ja ihana mies, jonka viereen sänkyyn kömmin ihan just. Tuo klo 5.25 herätys ei kyllä ole ihan meikäläistä varten. Toisaalta, eipä tarvitse hakea nukkumaan käydessä unta.

Mulla on nyt treffit nukkumatin kanssa, joten treffataan teidän ihanaisten kanssa aamulla tuolla kommenttiboksissa ♥

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,