perjantai 17. lokakuun 2014

Ihan hassuja pohdintoja

HEIPPAHEI!

Ja hui! Ihana pakkanen yllätti tänä aamuna. Samalla tavalla kuin monena syksynä tätä ennenkin. Miksi, oi miksi, sitä ei osaa varautua näihin kylmiin keleihin? Onko teillä jo kaivettu asianmukaiset vaatteet esiin? Meillä ei. Onneksi lapset ovat syyslomalla, sillä ei tuolla enää ihan tennareilla ja farkkutakilla pärjää. Kotioloihin kyllä löytyi nopeasti jotain paksumpaakin vaatekertaa, mutta kouluun ei olisi tähän hätään mitään päällepantavaa 🙂 Ja onneksi on (megasupergrandekiireinen) viikonloppu edessä, jolloin täytyy kaivaa jostain aivojen sopukoista se tieto, että mihin viime keväänä nuo talvivaatteet pakattiin. Vaikka meillä on ns. julkiset tilat kunnossa ja tip top, niin vaatehuoneissa vallitseekin sitten kaaos.

Sarjassaan ehkä hassu pohdinta tuo talvivaatesäilöpähkäilykin, mutta ei se varsinainen asia, josta lähdin näin ruokiksella kirjottamaan. Muistan pienenä saunassa mentiin ”Minkä värinen on maanantai” -leikkiä äidin kanssa. Sekä äiti että minä näemme viikonpäivät väreinä. Näettekö te? Jänniä juttuja. Mieheni taas ei näe viikonpäiviä väreinä laisinkaan eikä voi ymmärtää, mistä mä höpötän…pitää mua ihan vinksahtaneena  😀 Mun viikonpäivät ovat ihan selvinä väreinä:

viikonpäivät

Eli tänään vietellään vihreää perjantaita! En voisi kuvitellakaan perjantaita jonkun muun väriseksi. Mutta esimerkiksi lauantai on välillä pinkki ja välillä ruskea. Sunnuntai on musta, mutta iloisella tavalla. No sitten, näettekö te kuukaudet ympyrässä miten? Tai ympyrässä ylipäätään? Mä olen ihan outolintu täällä meillä töissä, sillä kaikilla muilla tammikuu on tuolla klo 13.00 kohdalla. Mulla klo 18.00 on uudenvuodenaatto ja siitä se vuosi lähtee. Klo 18.00-21.00 mahtuu kuusi kuukautta, kun taas loput kuusi kuukautta ajoittuu tuosta eteenpäin eli klo 21.00-06.00. Ihan hassua. Mutta pieni psykologi minussa on ihan sairaan kiinnostunut, että mistä nämä kaikki jutut oikein tulevat. Yksi työkaveri ei näe vuotta ympyrässä vain janassa. Onko siellä kohtalontoveria, joka näkee vuosikellon näin:

vuosikello

Sitä, miksi tuo loppupuolisko vuodesta (heinä-joulukuu) on noin pitkä en osaa selittää. Sillä pidän pitkästä pimeästä syksystä 🙂 Nyt ollaan jossain tuolla klo 15.00 kohdalla ja lasketellaan kohti vuodenvaihdetta. Ihan hassuja juttuja nämä tällaiset 🙂 Samoin se, että numerot menevät mulla alhaalta ylöspäin pötkössä ykkösestä eteenpäin. Työkaverilla ne menevät janassa. Olkoon niin tai näin, perjantai punainen tai vihreä ja janassa, ympyrässä tai pötkössä niin silti on ihanaa, että on viikonloppu. Vielä pari tuntia töitä ja sitten laitamme lafkan kiinni. Lähdemme työporukalla kohti Helsinkiä. Minne sinne, niin se selviää tuolta Instagramin puolelta 🙂

SUPERSULOISTA, AURINKOISTA ja ENERGISTÄ VIIKONLOPPUA!

alle


34 Responses to “Ihan hassuja pohdintoja”

  1. Carita sanoo:

    Olisiko sinulla synestesia? 🙂
    http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Synestesia

  2. Maiju Saha sanoo:

    Kyse taitaa olla synestesiasta 🙂
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Synestesia

  3. Tarja sanoo:

    Olipa hauska postaus! 🙂 Pieni psykologi minussa miettii myös, mistä ihmisille tulevat tämän kaltaiset mielleyhtymät. Itse en näe viikonpäiviä väreinä (en ole kyllä asiaa koskaan ajatellutkaan), mutta vuosi on minulle nimenomaan pyöreä ympyrä, kellotaulu siis, jossa tammikuu on klo 1 kohdalla. Jokainen viisiminuuttinen on yksi kuukausi eli vuosi loppuu, kun klo on 12. Numerot menevät janassa ykkösestä kymppiin. Sitten tietysti tulee tämä kysymys, että miten aika pitäisi käsittää: onko se jana vai jotain muuta, esim. aasialaisethan eivät erota mennyttä, tulevaa ja nykyhetkeä, vaan ne kaikki ovat läsnä samaan aikaan. Itselle aikakin on jana eli menneisyys sijoittuu janalla nykyhetken taakse ja tulevaisuus eteen. Kaikenlaista pohdittavaa löytyisi 🙂 On niin mielenkiintoista havaita, että ”ai noinkinhan sen asian voi ajatella”: Kyllä ihmisen mielessä riittää siis ihmettelemistä! 🙂

    Mutta oikein ihanaa vihreää perjantaita ja viikonloppua!

    • Maria sanoo:

      Moi Tarja,
      juu me ihmiset ollaan vähän omituisia mieleltämme 🙂 Ihanan mielenkiintoisia tosin!

      Mulle muuten tuo aika on myös tuollainen jana. Nyt ollaan tässä kohtaa ja siitä vasemmalle on menneisyys ja oikealle tulevaisuus. Aasialaisten mielen koukeroihin en olekaan vielä päässyt, mutta kuulostaa siltä, että sitä olisi hyvä tutkia esim. ensi Thaimaan reissulla 😀

      Kiitos ja kivaa sunnuntaita sinne!

  4. Susanmarjaana sanoo:

    Voi, minä olen kanssa monesti ajatellut asiaa, että miten viikonpäivät tai kuukaudet mielessä ajattelee. Mun ajatuksissa menee väärinpäin kuukaudet/vuodenajat. Mun tammikuu alkaa tuolla kello 11-12 kohdalla ympyrässä tai oisko se vähän sellainen ovaalin muotoinen. Viikonpäivät ajattelen janassa ma-pe ja sitten la ja su tekee sellaisen mutkan alapuolelle. 🙂 Joskus naureskellut, että miten ne on mieleen sellaisena painunut (eikä sitä ajatusta kyllä mitenkään saa muutettua).

    Nyt siis kohta mutka alas ja viikonlopun viettoon. Mukavaa viikonloppua Oulusta toivottelee,
    Susanmarjaana

    • Maria sanoo:

      Hih, ihania nämä jutut; miten ne voi mennä niin erilailla jokaisella ja toisaalta, miten jotkut ei lainkaan hahmota viikkojanaa tai vuosikelloa? 🙂

      Toivottavasti se sun la-su -mutka on kuitenkin ollut onnistunut, vaikka meneekin alaspäin 😀

      Sunnuntaiterkkuja!

  5. Oi, onpa mielenkiintoista!
    Minä en näe väreinä viikonpäiviä, enkä vuotta ympyränä, mutta olisi kiva varmasti nähdä! Minulla on vain sellainen jana, pitkä pötkö vuosia taaksepäin, ja pitkä pötkö (luoja, toivottavasti) eteenpäin! Sitä kuljetaan, ja muistellaan menneitä ja suunnitellaan tulevaa. Ja nautitaan tässä ja nyt 😉

    • Maria sanoo:

      Moikka ihana!
      Mulla on näiden lisäksi myös tuollainen jana tai pötkö, jossa vasemmalla on menneisyys ja oikealla tulevaisuus 🙂

      Totta, oli millainen aikakäsitys ikinä, niin nautitaan tässä ja nyt <3

  6. Sally sanoo:

    No nythän se selvis, että sä olet todellakin ihan(A) outo tyyppi! ♥ Hah.

    Mullakin on hyvä numeromuisti, sillä näen numerot väreissä: esim. ykkönen on punainen, kakkonen on sininen ja kolmonen keltainen jne.. Vielä kun keksisin, miten saisin nimimuistin paremmaksi, joskus ihan nolottaa, kun tunnistaa tutut kasvot, mutta ei sitten millään saa mieleen nimeä. Kääks. Viikon päästä Indiedays päivässä se taas testataan, kun pitää yhdistellä kasvot blogeihin! Jännää.

    Kivaa viikonloppua teille!

    • Maria sanoo:

      Hihiii, ihan outo tyyppi 😀 Kiitti <3

      Nyt kun luin kommenttisi, niin mäkin muuten näen joitain numeroita väreissä; kakkonen ruskea, kolmonen sininen, kuusi vihreä, sata sininen. Mutta muut numerot eivät välttämättä ole värillisiä...sounds a bit weird, eh? ;D

      Jeeeee...hei onko sulla kyytiä Hesaan? Hyppäätkö meidän auton kyytiin? 🙂

      Sunnuntaiterkkuja <3

  7. MV sanoo:

    Olisko syntesiaa ? Minulle ihan vierasta kieltä. Hyvä, että tajusin edes, mitä kirjoitit.
    Mukavaa viikonloppua !

    • Maria sanoo:

      Sitähän se 🙂 Hih, ihanaa miten ihmismieli on niin erilainen.

      Kiitos, sinnekin ihanaa viikonloppua!

  8. Kristiina H. sanoo:

    En näe viikonpäiviä väreinä. Luin juuri äskettäin jutun tästä, paikallisessa sanomalehdessä oli haastateltu miestä, joka näkee sanat ja asiat yleensäkin väreinä.

    Minä ajattelen kyllä vuoden ympyränä (kello), mutta siten, vuosi vaihtuu klo 12:sta, siitä 11:een on tammikuu, siitä 10:een on helmikuu. Nyt eletään kolmosen ja kakkosen välissä. En ole kuullut kenenkään muun ajattelevan ns. vastapäivään tätä asiaa, monet näkevät vuoden ympyränä myötäpäivään.

    Hyvää viikonloppua!

    • Sara sanoo:

      Jes, vihdoin kohtalotoveri! Myös minun vuosiympyrä kulkee vastapäivään, eli tammikuu on siellä 11-12 kohdalla, kevätkuukaudet 8-11, kesä siellä alhaalla ja syksy/alkutalvi taas kello viidestä yhteen… Epäilen että meillä on koulussa ollut tällainen piirretty vuosiympyrä luokassa esillä! 🙂

      • Maria sanoo:

        Moikka Kristiina ja Sara!

        Hei, tiedättekös muuten, että nyt mä aloin epäillä, että meilläkin oli ala-asteella vuosikello juuri tuohon suuntaan 🙂 Mutta mä olen vissiin mielessäni kääntänyt tuonkin kellon menemään toiseen suuntaan 😀

        Ihanaa viikonloppua sinnekin <3

  9. Liisa sanoo:

    En ole ikinä ajatellut mitään näistä! Itselleni viikonpäivillä ei siis ole värejä ja olen aina kai pitänyt itsestään selvänä, että numerot menevät janassa vasemmalta oikealle. Vuosi.. jana vasemmalta oikealle myös, joka alkaa sitten alusta. Ympyrän muodon ymmärrän kyllä myös, ajattelisin myös sen olevan tasainen kuin kello, jossa tammikuu on klo 12 ja 1 välillä. Siihen näen kyllä ne värit. Ylhäällä sinistä, siitä keltaisen kautta vihreään ja oranssinpunaisesta taas siniseen 🙂

    Hauskaa, kiitos ja ihanaa syksyä 🙂

    • Maria sanoo:

      Moi Liisa!

      Ihana tuo vuosikellon väritys ja se että värit todellakin vastaavat vuodenaikoja (kevään vihreä, ruska, jää ja lumi). Olisi ihan todella mielenkiintoista tutkia näitä asioita enemmänkin. Ihmismieli on monimutkainen 🙂

      Ihanaa syksyä sinnekin!

  10. suvi sanoo:

    Minulla on vähän samanlainen juttu! Pienestä asti olen nähnyt koulun eri oppiaineet eri väreinä: matematiikka on punainen, äidinkieli sininen, historia ruskea, kuvaamataito keltainen, biologia lluumunpunainen ja maantiede vihreä.. en tiedä mistä nämä tulee! Mutta hauskaa, että joku muukin näkee asioita väreinä!

    • Maria sanoo:

      Moi Suvi
      ja tiedätkö mitä, nyt kun sen sanoit, niin mulla on sama! Maantieto on sininen ja biologia vihreä. Uskonto ruskea ja matikka+äikkä samat kuin sulla 😀

      Hassua 🙂
      Ihanaa sunnuntaita <3

  11. Sipe sanoo:

    Jep, täällä kanssa yksi jolta synestesia löytyy! Viikonpäivillä ei taida oikeastaan muuten olla värejä, mutta viikonlopulla on! Perjantai on vihreä, lauantai punainen ja sunnuntai sininen. Vuosi on myös tuollainen ympyrä, tai oikeastaan vähän enemmän ovaali (ja nyt kun tarkemmin mietin, niin myös viikonpäivät kulkee tässä samassa ovaalin muodossa). Ja mulla se kulkee vielä vastapäivään!! 😀 Tammikuu alkaa tuolta klo 11:sta, ja lähtee sieltä vastapäivään kohti joulukuuta eli klo 12:sta. Onneksi sieluntovereita tuntuu olevan monia, mutta ne ketkä ei ymmärrä pitää ihan höyrypäänä 😀

    • Maria sanoo:

      Hihii, mitäs me höyrypäät 😀
      Meillä mies katsoi ihan ymmyrkäisenä, kun hälle näitä juttujani höpötin…oli kutsumassa jo valkotakkisia ;D ;D ;D

      Hassuja juttuja ja toisaalta niin sairaan mielenkiintoisia!

      Hyvää höyrypäisten sunnuntaita sinne täältä toiselta höyrypäältä <3

  12. Voipulla sanoo:

    Jep, Aamulehdessä oli tällaisesta juttu ehkä pari viikkoa sitten. Mulle etupäässä vieraita juttuja, mutta äärettömän kiehtovia 🙂

    • Maria sanoo:

      Ihan tosi?!Pitääkin kaivaa ko. Aamulehti tuolta lehtipinkasta…kun en tätä nykyä juuri ehdi tuota lehteä lukemaan 🙂

      Mielenkiintoisia juttuja tosiaankin. Lähinnä kiinnostaa se, että miksi jotkut näkee nämä asiat näin ja jotkut ei lainkaan voi ymmärtää 🙂

  13. Mariel sanoo:

    Oho! Enpä ole tätä sen enempää tullut ajatelleeksi. Itse näen kanssa kuukaudet kellotauluna, tosin niin, että vuosi vaihtuu klo 12 ja tammikuu on klo 11. Viikonlopussa on mulla myös värit, lauantai on punainen ja sunnuntai sininen. Numeroissa on myös värit, parittomat on sinisiä ja parilliset punaisia.

    • Maria sanoo:

      Moi Mariel!
      Hei tuo on kans mielenkiintoinen pointti, että miksi vain jotkut viikonpäivät ovat värillisiä! Mulla vain tietyt numerot ovat värillisiä, eivät kaikki 🙂

      Sunnuntaita sinne!

  14. Lumo sanoo:

    Vuosi kulkee ympyrällä, mutta vastapäivään… Joitain asioita näen väreinä, en tosin päiviä.

    • Maria sanoo:

      Moi Lumo!
      En olekaan ajatellut vuotta tuolleen taaksepäin kiertävänä, paitsi tuolla aiemmissa kommenteissa joku muisteli, että koulussa oli vastapäivään menevä vuosikello. Mä aloin muistelemaan, että oliskohan meilläkin ollut…tosin olen senkin tietty mieltänyt sitten toiseen suuntaan meneväksi 🙂

  15. Karoliina sanoo:

    Just pohdittiin näitä samoja asioita miehen kanssa! Nähtiin asiat ihan eri tavoin eikä toinen voi ymmärtää toisen tapaa nähdä viikkoa ja vuotta 😀 Hassuja juttuja.

    • Maria sanoo:

      Eiks olekin ihan hassuja juttuja? Ja sitten tosiaa kun ne omat näkökulmat on just niitä oikeita, niin ei voi ymmärtää toista näkökulmaa? 😀 Ihan tosi mielenkiintoista olisi ymmärtää se, että miten nämä jutut mielletään ja missä vaiheessa. Täytyy haastatella noita lapsukaisia, että onko heillä esim. värillisiä viikonpäiviä tai meneekö vuosi ympyrässä 🙂

  16. Helena sanoo:

    Mielenkiintoisia asioita. Itse en näe päiviä ja kuukausia väreinä enkä ympyröinä, vaan sen sijaan kahdessa kuuden kuukauden jaksossa, ikäänkuin kirjan aukeamana. Tämä juontaa juurensa siitä, että ollessani kansakoulussa, jossakin kirjassa oli ensimmäisellä aukeamalla kuukaudet juuri näin kuvina ja puoli ja puoli vuotta, ja jokaisen kuukauden alla oli loru. Olen yrittänyt selvittää ja löytää kyseistä kirjaa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Mukava muisto kuitenkin jäi. 🙂

  17. Niina sanoo:

    Olipa mielenkiintoinen postaus! (Juu kyllä, lukeminen hieman laahaa, työkiireitä.. :/) en ole koskaan ajatellut että on yleistä ajatella kuukaudet kellotaulun malliin. Itsekkin ajattelen sen niin, tavallaan.. nimittäin näen itseni kotitaloni takapian korkeassa männyssä,josta katsele talomme yli nähden aina etupihan hiekkaparkkipaikan. Olen aina ajatellut niin että Tammikuu lähtee parkkialueen vasemmasta reunasta (eli noin klo 11 ja muut kuukaudet kiertävät tasaisesti tunti tunnilta vastapäivää. KUNNES tullaan syyskuuhun, jossa kuukaudet tulevat vastaan jokseenkin nopeammin, sillä vuosi vaihtuu jo ennen hiekkaparkkia, eli noin klo 1 ja 11-1 ei jää mitään! Nyt kun mietin asiaa niin selitys voi piillä siinä, että pienenä tyttönä kesäisin tuli leikittyä aina takapihalla, jonne touko-, kesä- ja heinäkuu sijoittuvat, ja talvella etupihalla. Etupihan katkaisee parkkipaikka, jolle ei tietenkään saanut koskaan mennä puhastelemaan mitään, ja siksi se jää huomiotta. Näin tulkitsisin itseäni 😉

    • Niina sanoo:

      Tulipas kirjoitusvirheitä ja merkkipuutteita, puhelimella kirjoittaminen on aina yhtä kivaa.. 🙂

Kommentoi