sunnuntai 12. lokakuu 2014

Wind beneath my wings ♡

0IMG_44400IMG_4443 0IMG_4442
0IMG_44440IMG_4452 0IMG_44480IMG_4455

 

HIPSHEI!

Sunnuntai ilman sunnuntaioloa. Onko sellaista? Voi kyllä. Heti kun muistin, että huomen aamulla saa nukkua tunnin pidempään, orastava sunnuntaiolo katosi. Se, että tarvitsee huolehtia vain itsensä ovesta ulos ja saa jättää lapset nukkumaan rauhassa. Onnellisia ovat lomalaiset. Herättyään kömpivät tien toiselle puolelle mummulaan. Asiat ovat aikas hyvin.

Voi toki olla, että tämä sunnuntaiolon puute on senkin ansiota, että tuo reilu vuorokausi mökillä, siinä mökkikuplassa, kantaa pidemmälle kuin arkihuolien miettimiseen. Elämässä on niin paljon enemmänkin kuin työ ja arkihuolet. Niin kauan kuin saan pitää nuo rakkaat elämässäni, en aio stressata huomisesta. Vaan nauttia siitä hetkestä joka kulloinkin on käsillä. Mökillä keskityimme jälleen siihen itseensä eli vain olemiseen. Yhdessätekemiseen. Pelattiin lautapelejä, paistettiin joulutorttuja, kikatettiin telkkarin ääressä, saunottiin pitkän kaavan mukaan ja nukuttiin hyvät yöunet. Taas jaksaa. Tietää, että jos jossain vaiheessa ne arkihuolet ovat kaatumassa päälle, niin tuo perhe on se voimavara, joka saa elämän hymyilemään. Wind beneath my wings. Niinä vaikeinakin aikoina.

Olisihan siellä mökillä riittänyt taas vaikka kuinka paljon tekemistä. Talviteloille laittoa, puusavottaa ja muuta puuhastelua. Mutta kylmä ja kalsea ilma ajoi meidät takkatulen ääreen nauttimaan. Ehtiihän sitä vielä silloin vimppana mahdollisena viikonloppuna laittamaan mökin talviunille. Eilen mies kävi pikaisesti esikoisen kanssa purkamassa laiturin venesatamasta. Joten yksi askel lähemmäksi talvea ollaan toki menty :)

Käytiin viime viikolla Valleryn kanssa Eveliinan Talossa ostamassa V:lle happy lightsit. Enhän mäkään sieltä tyhjin käsin päässyt kotiin lähtemään. Mutta ei mopo ihan käsistäkään lähtenyt. Joulukoristeisiin en sortunut. Vielä. Mutta hilkulla oli. Pari pientä juttua pääsi ostoskoriin asti. Olen sitä mieltä, että joka kodissa pitää olla yhdet siivet. Hih, tytöillä sellaiset on paidan selkämyksessä ja nyt on sellaiset tuossa peilin sivussakin roikkumassa. Siivillä, kuten myös perhosilla, on mulle sisustuksessa toki kauneuden lisäksi myös symbolinenkin merkitys. Mitään symbolista merkitystä tosin ei ole tuolla tähtityynyllä, joka pääsi koristamaan sohvaamme. Muuta kuin, että se on kaunis. Kuinka paljon tyynyjä on tarpeeksi? Ajattelee varmaan tuo mies, mutta vastaukseni on, että tyynyjä ei ole ikinä tarpeeksi. Onko muiden miehillä tyynyvastarintaa? Musta tuntuu, että se taitaa olla joku miehiin sisäänrakennettu ominaisuus ;)

Onko teillä muuten kokemusta sähköisistä kirjoista? Mä sain eilen luettua sen mun trilogiani läpi ja löysin netistä tiedon, että jatkoa (miksi muuten trilogia ei lopu, vaan jää ”roikkumaan”…megaärsyttävää) on saatavilla jo jenkkiversiona. Ostin kirjan iBooksista ja nyt mä olen opetellut lukemaan sitä tuosta puhelimestani. Hieman on outoa, sillä rakastan ihan perinteisiä kirjoja. Niiden tuoksua ja tunnetta kädessä. Mutta ei auta, nyt linnottaudun tuonne sohvannurkkaan pläräämään kännykkääni. Eli siis lukemaan :)

Kiitos ihan älyttömän runsaasta osallistumisestanne tuohon eiliseen arvontaan,
vielä ehtii osallistumaan, jos ette ole sitä jo tehneet!

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


18 Responses to “Wind beneath my wings ♡”

  1. Soile sanoo:

    Ihana tähtityyny! Tyynyjä pitää tosiaan olla ja paljon :D Pikkuärsytys kyllä kun niitä joutuu tuon tuostakin pöyhimään takaisin muotoonsa kun tuo meidän talon mies istahtaa sohvalle niin, että tyyny ja puoliksi hänen ahterinsa alle. Olen koittanut neuvoa, että ”voisitko ystävällisesti nostaa tyynyä aina niin, että se jäisi selän taakse”… Mutta ei ole oppi mennyt perille… aina kun hän nousee sohvalta on tyyny ikävästi rutussa :( Tyynyistä en silti luovu, joten täytyy yrittää vaan jaksaa pöyhiä :D

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Soile!

      Hih, miehille tosiaankin pitää opettaa kuinka noiden tyynyjen kanssa istutaan. Meillähän on se tilanne, että olkkarin sohvilla istutaan vain jos on vieraita + mä toki rotjailen tuossa lukunurkkauksessani. Joten hirmuisen usein ei tarvitse miehelle tyynyistä sanoa. Mutta lapsille, huoh, sitäkin enemmän. Mä olen fanaattinen tyynyjen suoristelija :D

      Ihanaa alkanutta viikkoa!

  2. Johanna sanoo:

    Meillä ei niinkään ole tyynyjen suhteen vastarintaa, sillä en itsekään niin hirmuinen tyynyfani ole.. Mutta, lyhtyvastarintaa on sitäkin enemmän :D voisin täyttää meidän kodin lyhdyillä, vaan tuo toinen puolisko on sitä mieltä, että yhtään lyhtyä ei enää ilmesty tähän huusholliin. Onneksi ei niin tarkasti muista mikä tavara on missäkin ja mitä onkaan kaappien kätköissä vielä odottamassa… ;D

    • Maria Maria sanoo:

      Moi Johanna!
      Hei, mulla tulee pian talven tultua myös tuo lyhtyfetissikin…huoh. Niitä sitten pitää piilotella sinne sun tänne, mutta kyllä tuo mies niitä aina mulkoilee siihen malliin, että jaahans, koska toi on meille ilmestynyt :D

      Ja ainahan voi sanoa, että hei, tää on se moooonta vuotta vanha lyhty ;)

      Iloista alkanutta viikkoa!

  3. Mä olen alkanut epäillä, että sohvatyynyjä voi sittenkin olla liikaa. Ainakin kun ne täyttävät vaatehuoneesta, ja nyttemmin varastosta, ison tilan. Ei niitä sisätyynyjä oikein myydäkään voi, eikä pois raaski heittää. Jos keksit jotain, niin vinkkaapa mulle!:))

    Siivistä tykkään itsekin, ja mulla kun ei ole tyttäriä, niin ihan itsellä on siipipaitoja kaksin kappalein tietysti. Jokaisella pitäisi olla omat siivet!;)

    • Maria Maria sanoo:

      Moikkamoi Taina!
      Hei, mä nykyään teen vaan niin, että ostan tyynynpäällisen. Jos mahdollista. Sitten toivon, että kotoota löytyy sille sopiva sisätyyny :D Meilläkin vaatehuoneen ylähyllyltä tippuu aina yksi tyyny päähän, kun menen sieltä jotain penkomaan ;)

      Kyllä, siipiä olen myös mä havitellut paitoihin. Kaikilla pitäisi olla siivet <3

      Ihanaa alkanutta viikkoa!

  4. Maria sanoo:

    Tyynyjä ei toellakaan voi olla koskaan liikaa!
    Rakastan myös oikeita kirjoja ja aluksi vierastin lukulaitetta enkä suostunut sitä käyttämään vaan tartuin laitteen sijasta aina perinteiseen kirjaan. Kun lopulta luettavan kirjan puutteessa otin laukulaitteen käyttöön hurahdin siihen heti. Loistava keksintö! Varsinkin yöllä jos herää voi lukea ilman valoja ja tekstin ja taustavalon voi säätää itselle sopivaksi. Matkustellessakin huippu koska laitteeseen voi ladata kasapäin kirjoja eikä paina paljoa!

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka kaima
      ja aamen, tyynyjä ei voi koskaan olla liikaa :)

      Tiedätkö, mä olen ehkä vähän myös hurahtanut tuohon kännykkäkirjaan…se on niin helppo ottaa esim. ruokiksella esiin ja alkaa lukemaan. Illalla sängyssä lueskelen siitä muutaman sivun ja ruoanlaiton yhteydessä pari lisää.

      Ja totta tosiaan, kävin jo katsomassa iBooksin valikoimaa ja teki jo mieli ladata helmikuista reissua varten kirjat valmiiksi :D

      Ihanaa alkanutta viikkoa!

  5. Sipe sanoo:

    Tyynyjä ei tosiaankaan voi olla liikaa! Sängylle niitä on kertynyt jo niin iso kasa että päikkäreille jos mielii täytyy oikein raivata :D Isäni poikkesi kylässä ja totesi hetken tyynymertani silmäiltyään: ”Ooksä varma että noita tyynyjä on nyt tarpeeks, musta sä tarvisit vielä pari…” hahah! :D

    Itse kun kirjapainoalalla työskentelen ja digitalisoituminen näivettää omaa työtä koko ajan, niin digikirjat on ehdoton nounou! Kaikki paperiversiona mulle kiitos :)

    • Maria Maria sanoo:

      Hihii, tai sitten vaan pomppaat sinne sänkyyn tyynyjen keskelle uinumaan :D Ihanan humoristinen sun isäs ;)

      Hei, johtuikohan toi munkin suunnaton kielteisyys digikirjoja vastaan siitä, että isäni oli aikoinaan 1970-luvulla painoväritehtaassa töissä? :D Kyllä sitä kaipaa paperikirjaa käteen, mutta täytyy kyllä sanoa, että yllättävän kätsy tuo digikirjakin on ;)

      Iloista alkanutta viikkoa!

  6. Noona S sanoo:

    Ah niin kauniita ja kutsuvia kuvia, tunnelmallinen olohuone. Tähtityyny on myös ihana, tähti näyttää olevan niiteistä(kö)?

    • Maria Maria sanoo:

      Kiitos kaunis Noona :)

      Tähti on todellakin niiteistä, kaikessa herkkyydessään aika cool :D

      Iloista alkanutta viikkoa!

  7. ZeiZei sanoo:

    Sähköinen kirja ei vain iske tulta! Kumma juttu, useamman vuoden tabletilla ollut muutama hyvä kirja, mutta loppupeleissä hainne kirjastosta, että sain luettua… Kyllä kirjan näköjään pitää tälle naiselle olla käsinkosketeltava ja tuoksuttava kirjalta

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa
      ja hei, mä olen vielä vähän kans ihan kirjakirjojen kannalla…mutta on tuo sähköinen kirja aikas kätsy. Mutta sitä mietin, että esim. pitkällä lentomatkalla puhelimen akku saattaa kyllä simahtaa kesken lukemisen ja se ei kyllä käy päinsä :D

      Kirjan tuoksu <3

      Ihanaa alkanutta viikkoa!

  8. Hannele sanoo:

    Pitää nyt jättää tänne puumerkki, kun löysin blogisi jokin aika sitten ja tietenkin piti kahlailla lähes kaikki vanhatkin tekstisi läpi. Sinulla on ihana blogi, josta tulee hyvälle mielelle, saa inspiraatiota ja uusia ideoita. Hyvää syksyä.

    • Maria Maria sanoo:

      Ihanaa Hannele, että jätit puumerkin :)
      Kiitos <3 Mä olen niin otettu, kun saan tällaisia kommentteja; inspiraation ammentaminen teille lukijoille on just se, jonka takia blogia pidän.

      Ihanaa syksyä sinnekin :)

  9. Amanda sanoo:

    Mistä toi pöydällä oleva valkoinen tarjotin on kotoisin?

    • Maria Maria sanoo:

      Moi Amanada!

      Tuo on Eveliinan Talosta ja jos en nyt ihan väärässä ole, niin AmandaB:n mallistoa :)

Kommentoi