tiistai 09. syyskuu 2014

Rakkauspasta ♥ (& sen tarina)

0IMG_32310IMG_32220IMG_31950IMG_31910IMG_32250IMG_31840IMG_32050IMG_31930IMG_31690IMG_3232


…pasta d’amore ;)

Heissulivei ja hellät tunteet!

Pikaisesti tässä samalla, kun hörppään aamukahvikupin #3 tulin hieman tarinoimaan teille. Rakastan kertoa pitkiä tarinoita (ja usein sorrunkin jaarittelemaan niitä näitä ennen varsinaista tarinan lopetusta, kuten olette ehkä huomanneet ;), mutta nyt lyhyestä virsi kaunis. Mä olen sellainen ihminen, joka muistaa ihan sairaan paljon nippelitietoa. Tietoa, jolla ei varsinaisesti tee mitään. Muistan tiettyjen hetkien biisit ja muistan jotkut ruoat, joita on syöty tärkeällä hetkellä. Kuten ensitreffeillä. Muistan, kuinka miehelläni ensimmäistä kertaa mun luona ollessaan nousi hikikarpalot ei vain otsalle, mutta myös silmänalusiin. Makaronilaatikkoon oli lurahtanut liikaa valkopippuria. Hups. Muistan myös sen kevätillan kun polkaisin vajaan kilometrin matkan pyörälläni ala-Pispalaan, jossa mieheni tuolloin asui. Ja tulen aina muistamaan sen tuoksun, joka tuolla rappukäytävässä tuli vastaan, kun suunnistin kohti oikeaa ovea. Valkosipulia, yrttejä, tomaattikastiketta. Ja onneksi ovi oli oikea, jolle suunnistin hajuaistini avulla, sillä sain ensimmäistä kertaa miehen mulle valmistamaa ruokaa. Kuinka innoissaan olinkaan jo tuolloin, että olin onnistunut löytämään jonkun, joka osaa ja viitsii tehdä ruokaa (toim.huom. tästä on näinä vuosina lipsuttu pahemman kerran ;).

Kuitenkin, ensimmäisillä treffeillä mieheni poikamiesboksissa sain syödäkseni tätä aivan tajuttoman hyvää pastaa. Tätä meillä mies kokkailee aina silloin tällöin. Eilen tosin tein tämän valmiiksi miehelle, joka tuli kotiin vasta myöhemmin. Mutta ei tämä mun tekemänäni maistu ihan niin hyvälle. Kutsuttakoon tätä nyt rakkauspastaksi, sillä musta tuntuu, että tuona iltana taisin vähäsen jo ehkä rakastua (enkä vähiten ajatukseen siitä, että mies osaa tehdä ruokaa)…

Rakkauspasta

simpukkapastaa
400 g jauhelihaa
1 tomaattimurskapurkki
1 solo valkosipuli
1 punasipuli
1 Aura sinihomejuuston pala
suolaa
mustapippuria
yrttejä
(loraus punaviiniä)

– keitä pasta ohjeen mukaan ja valmista sillä aikaa kastike
– kuullota pilkottuja sipuleita ja valkosipuleita öljyssä
– lisää jauheliha ja ruskista
– lisää tomaattimurska, pilkotut yrtit ja mausteet (sekä viini)
– anna porista 10 minuuttia
– valuta pastasta vesi ja sekoita pasta kastikkeen kanssa
– tässä vaiheessa ota sivuun ruokaa niille, jotka eivät sinihomejuustosta välitä
– murustele sekaan sinihomejuusto ja sekoita

*******************************************************************

Eilen en tuohon punaviiniä laittanut, mutta myönnettäköön, että punaviini ruoassa ja lasissa kruunaa tämän pastan. Kylkeen vielä vihreää salaattia ja rapeakuorista patonkia. Ja mikään muu pastalaatu ei sitten käy kuin tuo simpukkapasta, sillä tämän ruoan juju on siinä, että kastiketta ja pala sinihomejuustoa menee tuon simpukan sisään. Ihan taivaallista! Muistan, että söimme tuon illan aterian silloin 12 vuotta sitten miehen sohvalla ja katsoimme kaverilta lainattua VHS-nauhaa Superbowlista. Hih, en muista tuosta Superbowlista mitään, mutta sen muistan että kun se päättyi niin kasetin loppuun oli nauhoittunut jenkkien versio Heikoimmasta lenkistä (tv-ohjelmasta)…who is the weakest link?! By the way, mikseikähän telkkarista tule enää visailuohjelmia?

Hyviä muistoja! Ylipäätään ruoan parissa saa aikaan hyviä muistoja vai mitä mieltä olette; hyvää ruokaa, tärkeitä ihmisiä pöydän ääressä syömässä, kynttilöissä lepattavat liekit eikä kiire minnekään. Tällaiset hetket tulevat olemaan mulle tämän syksyn pelastus. Niitä sitten muistellaan vuosien päästä 

Tänä iltana suunnataan möksälle tekemään viimeiset silaukset lauantain toimittajan ja kuvaajaan vierailua varten. Jaiks :) Myöhemmin tällä viikolla luvassa yhteistyössä tuon elämäni rakkauden, tämän pastan kehittelijän kanssa tehty postaus. Miten mies sisustaisi kotimme, jos saisi vapaat kädet? Hmm. Innolla odotan itsekin tuota postausta :) Mutta nyt ryntään kaupoille; rapujuhlateemalla kun teemme tuon lehtijutun, niin vissiin jotain punaista pitäisi kattaukseen ja somisteisiin löytää.

Oikein ihanaa tiistaita,

alle


7 Responses to “Rakkauspasta ♥ (& sen tarina)”

  1. Lumo sanoo:

    Mmm.. ihana pasta ja kiva kertomus.

    Minä teen meillä yleensä ruoat, mutta Siippa on assarina kuorimassa, raastamassa ja pilkkomassa. Yksi hänen suosikeistaan on pasta johon vain spagetti keitetään, tomaatit, yrtit, juustot yms. sekoitetaan joukkoon tuoreinta. Hän nimesi sen ”meidän pastaksi”, mutta kun teimme tutun toimittajan kanssa Kodin Kuvalehteen jutun tästä pasta-annoksesta, se oli lehteen nimetty ”Parisuhdepastaksi”, sillä nimellä ruoka onkin meillä kulkenut sen jälkeen.

    • Maria Maria sanoo:

      Ihana tuo parisuhdepasta :)
      Miehet on ihan parhaita tuossa pilkkomisessa…mä en osaa pilkkoa sipulia, joten mies yleensä hoitaa sen.
      Ruoanlaitto yhdessä on parasta parisuhdeterapiaa!

  2. Aww… Ihana ja söpö tarina.

    Minulle ruoka, ruoanlaitto ja ruokailu on melkein uskonto ;)
    No, ei nyt sentään, mutta suuren suuri nautinto ja elämys! Rakastan ruokaa <3 ja niihin liittyviä muistoja.

    • Maria Maria sanoo:

      Eikös ollutkin <3 ;)
      Mulle ruoka on ihan sama - ehkä toiseks tärkeintä elämässä.
      Ja ruoan ympärillä yleensä löytää yhteisen sävelen tuntemattomienkin ihmisten kanssa.
      Taas tuli nälkä :D

  3. MrsD sanoo:

    Ihana postaus, niitä tärkeitä ja rakkaita momentteja tulee muisteltua juuri esim tapaukseen liittyvän ruoan tai musiikin yhteydessä:-) Joskin teidän ruokamuisto on paljon terveellisempi kuin melted cheese sandwiches opiskeluajan asunnossa jossa eka yhteinen illallinen päättyi hiirenmetsästyykseen (hiiri voitti). Kiitos reseptistä ja inspiraatiosta, just lähdössä pyörällä kauppaan aineksia noutamaan huomiseksi! Voisikohan tuon aura juuston korvata jollain muulla, ”vähemmän homeisella” juustolla? Brie? Miten blogimuutos on sujunut omalta kantiltasi? Syyskuun terveiset team tulppaanilta, MrsD

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa tulppaanimaa :)
      Melted cheese sandwich sai mun miehessä nostalgiset tunteet aikaan…muisteli jenkkivuosiaan ja ruokailuja. Jotka yleensä olivat grilled melted cheese sandwich ja juhlapäivänä purkkitonnikalalla täytettynä :D
      Olehan hyvä ja hei, tuon Auranhan vois korvata vaikka parmesanilla! :)
      Kiitos, hyvin on sujunut muutto…kuvien kanssa joudun vähän säätämään, kun ne eivät ihan ole aina sen laatuisia, kun haluaisin niiden olevan. Mutta opetellaan rauhassa :D

      Ihanaa syyskuuta sinne tuliplandiin <3

  4. […] on tehnyt ruokaa myös kotikeittiössä. Ilman sitä grilliä. Muun muassa tätä suussa sulavaa rakkauspastaansa. Ei sillä, itsekin tykkään ruoanlaitosta, mutta kun on oikein kiire, niin helpottaa jakaa myös […]

Kommentoi