torstai 31. lokakuun 2013

Jouluvalot ikkunassa ja puuttuva joulufiilis

 

Hyvää torstai-iltaa ihanaiset,

viikon parhaimman päivän aattoa! Heti kärkeen, kiitos kaunis ihanista kommenteistanne edelliseen postaukseen  Palaan vastaamaan niihin vielä ajan kanssa. Onko teille tullut jo joulufiilistä…sitä sellaista ihanaa kutkuttavaa tunnetta vatsanpohjassa, kun miettii joulua? Mulle ei. Ja se vähän huolestuttaa. Tai siis kai se on ihan normaalia, ettei lokakuussa vielä ihan kotia punaiseksi koristele, mutta huomenna on kuitenkin jo marraskuu 🙂 Tiedän, että ehtiihän se vielä sieltä tulemaan, mutta yleensä tässä vaiheessa olen jo aloittanut joulusiivot, juonut itseni ähkyyn glögiä ja askarrellut joulukortit. Mutta nyt on poikkeus. Ehkä kiireinen työsyksy verottaa….
Mietin tuossa yksi päivä, että kuinka viime syksynä postaustehtaalla oli ruuhkaa; aiheita ja valokuvia enemmän kuin laki sallii. Kunnes tänä iltana sen hiffasin; koska olin viime syksyn kotona, niin sain kuvailtua päiväsaikaan. Näin illalla kuvaaminen on kokolailla haasteellista. Paitsi jos tykkää keltaisista tunnelmakuvista 🙂  
Meillä ripustettiin pari viikkoa sitten kausivalot keittiön ikkunaan. Ja tuovathan ne tunnelmaa näihin pimeisiin iltoihin. Olematta kuitenkaan jouluiset. Maljakkoon keittiön pöydälle pääsi havukuusen oksia. Jälleen kerran luonnosta on moneksi!
Kiitos muuten ihanat haasteista, joita olette minulle heitelleen. 
Kaikki on visusti mielessä ja toteutuu kyllä, kunhan aika on kypsä 🙂
Ai niin, huomisesta….uuh. Meillä menee lapset yökylään, joten en tiedä, miten toteutan Fredagsmys-postauksen teille. Saattaapi nääs olla, että repäistään miehen kanssa ja lähdetään isolle kirkolle syömään. Sushia tekisi pitkästä aikaa mieleni. Mutta Vain Elämääksi pitää ehtiä kotiin…
Mutta katotaan, eiköhän meiltä täältä jotain myyssejä heru blogiinkin asti 🙂
Torstaiterkkusin,
PS. ai niin ja Happy Halloween 🙂

keskiviikko 30. lokakuun 2013

Inspiroidu!

Moikkamoi,

arvatkaas muuten mikä toimii pimeyttä vastaan parhaiten? Juu, sen eilen illalla Instagramissa esittelemäni iltahömpsypunaviinin lisäksi? 🙂 No se, että lähtee tuonne ulos uhmaamaan pimeyttä. Liki tunti pelattiin lasten kanssa jalkkista puistossa. Ihan hengästymiseen asti. Toiset kikatteli ja otti ihan tosissaan homman. Palattiin juuri kotiin ja nappaistiin sauna päälle. Posket punaisena lapset katselevat nyt elokuvaa, kun äiti tuli kertomaan teille ihanaisille vähän blogistaan.
Aloitin kirjoittamaan blogia alkuvuodesta 2010, aluksi arastellen ja pikkuhiljaa varmuutta sen tekemiseen saaden. Suuri kunnia kuuluu teille ihanille lukijoille, jotka ihan heti alkutaipaleelta alkoi kommentoimaan. Tuli tunne, että sittenkin nämä mun höpötykset kiinnostaa edes joitain. Alkuunhan blogini nimi oli Syrup&Honey – ei suinkaan leipomisharrastukseni takia vaan nimi tuli Duffyn samannimisestä kappaleesta, jota kuuntelin tuolloin ja paljon. Myöhemmin nimi muuttui At Maria’s -nimeksi. Jututhan ovat pääosin täältä meiltä. 
Alkuun mentiin sisustuksen voimalla, mutta myös lapsiperhearkea mahtui mukaan. Jossain vaiheessa blogini elinkaarta sivuttiin yrittämistäkin vahvasti. Silloin kuin perustin nykyisen leipätyöni (jossa olen osakkaana) lisäksi sisustussuunnittelun puitteissa toiminimen. Yrittäminen on ihanaa! Valitettavasti vain tämä nykyinen päivätyöni, henkireikäni, vei suurimman osan ajastani ja tuo toiminimi pyöri iltaisin ja viikonloppuisin. Joka oli liikaa äidille, joka halusi olla enemmän läsnä. Lopetin toiminimeni, mutta sisustussuunnittelua en suinkaan. Tällä hetkellä teen sitä ilman rahaa ihan lähipiirille, rakkaudesta koko touhuun.
Parisen vuotta sitten, kun lapset alkoivat leikkimään keskenään ilman äidin 100%:sta läsnäoloa, innostuin ruoanlaitosta ja leipomisesta. Siihen asti olin vain rakastanut ruokaa. Muiden tekemänä. Blogiin alkoi tulla pikkuhiljaa reseptejä ja kuvia kokkailuista. Huomasin, että kiinnostusta ruokapostauksiin löytyi. Blogini muuttui pikkuhiljaa vuosien saatossa sisustusblogista lifestyle-blogiksi. Sisutuksen ja ruoanlaiton lisäksi täällä käsitellään tällä hetkellä toisinaan lapsiperhearkea, mutta myös päivänasupostauksia putkahtelee eetteriin silloin tällöin. Olikohan se viime syksynä, kun liehulaihupaitoja esiteltiin ihan urakalla. Ai että ja mä rakastan niitä paitoja vieläkin! 🙂 Kuntoilupostaukset ovat viime aikoina jääneet muiden aiheiden jalkoihin, mutta eiköhän me niihinkin vielä joku päivä löydetä aikaa.

Reilu vuosi takaperin sain kunnian liittyä monen muun blogin tavoin Indiedays Inspirationiin. Muistan vieläkin sen polemiikin, joka blogimaailmassa yhden päivän aikana tästä uudesta blogiyhteisöstä käytiin. Paljon positiivisia kommentteja ja keskusteluja, mutta harmistuksekseni myös niitä negatiivisia kommentteja ja blogipostauksia aiheesta löytyi. Tällä hetkellä ilahdun siitä, että huomaan muutaman tälläisen vuosi sitten riitasointuja luoneen blogin siirtyneen näin myöhemmin myös ID Inspirationiin. Bloggaaminen on kivaa, ilman riitasointuja 🙂 Kaikille varmastikin rakas harrastus, eihän tätä muuten tulisi tehtyä. Jonkinlainen hulluus ja rakkaus koko touhuun pitää olla, kun julkisesti bloggaa. Ja vielä omien kasvojensa kera. Ihaninta on se, kun maitokaupassa tullaan nykäisemään hihasta ja kertomaan, että hei, mä luen sun blogia. 
Itse olen kasvanut näiden liki neljän vuoden aikana niin ihmisenä kuin bloggarina. Musta on tullut ehkä aikuisempi 😀 Oikeasti, jossain sisällä on se ihan hullunkurinen teini, mutta tässä bloggaamisen myötä on tullut ihan aimo ripaus vastuuntuntoa. Tässä seisoo kuitenkin sanojensa takana ja ihanat yhteistyöpostaukset, joihin olen päässyt mukaan on saanut touhuun tietynlaista kurinalaisuutta. Eikä siinä mitään, mä rakastan tätä uutta minääni. Sosiaalinen olen ollut aina, mutta nyt tuntuu, että musta on tullut yltiösosiaalinen. Kommenttienne lukeminen ja niihin vastaaminen ovat vuoropuhelua, joihin olen jäänyt aivan koukkuun. Ihania ihmisiä, joilta saan niin paljon tätä harrastusta varten. Kiitos 

Millainen blogi sinua inspiroi?

Indiedays palkitsee blogitaivaan inspiroivimpia blogeja 16.11. ja oma blogini on ehdolla (sangen kovassa joukossa, etten sanoisi 😉 lifestyle-kategoriassa. Muita kategorioita on muoti, kauneus, sisustus ja ruoka. Täältä pääset äänestämään suosikkiasi. Äänestäjien kesken on arvonta ja palkinnotkin ovat aikas muikeat! Tehtävä on itsellekin vaikea, sillä niin monta suosikkiblogia kilpailee nyt keskenään. Saakohan siellä äänestää enempää kuin yhtä/kategoria…pitääkin mennä testaamaan 🙂
Itse inspiroidun blogeista, joissa sekä kuvat että teksti toimivat. Niin erikseen kuin yhteenkin. Inspiroidun blogeista, joista huokuu bloginkirjoittajan rakkaus kirjoittamiseen. Blogin pitämiseen. Inspiroidun myös blogeista, joissa saan vastakaikua kommentilleni. Arvostan sitä, että silloin kun harvoin ehdin kommentoimaan, niin kommenttiini vastataan. Inspiroidun blogeista, joissa käsitellään itselleni ajankohtaisia aiheita, mutta yhtä lailla tykkään seurata joitain blogeja, jotka ovat ihan ääripäitä kuin omani. 
Indiedays rewards inspiring Finnish blogs on 16th November. My blog is nominated in the lifestyle-category. There are many, oh so many, inspiring blogs nominated so the race will be tough. Let’s see what happens 🙂 We will go down to Helsinki for this Blog Awards-party with a beautiful friend of mine. We will have a blast, all the way from the beginning when our train leaves Tampere until we return at midnight. Us Cinderellas. Have a wonderful Wednesday evening! 
Hei, teille kanssabloggaajille: oletteko tulossa 16.11. juhlimaan? 
Me matkataan ihanaisen Sallyn kanssa Helsinkiin, joten siellä nähdään! Cin cin:)
Mutta nyt on puna laskenut poskilta ja kiuaskivet pauhaa punaisina. 
Saunaan siis!
Keskiviikkoterkkusin,

tiistai 29. lokakuun 2013

Villatakkia ilman hihoja ja farkkuja reikien kanssa


….ai kamala, miten hirvittää postata omia kuvia taas pitkästä aikaa 😀

Hellurei,
nyt olin kuulkaas eilen ekaa kertaa ikinä sitä mieltä, että pimeys nielaisee mut mennessään. Aivan kamala päivä! Ihan niin kuin olisi ollut maanantai. Ai oliko sittenkin maanantai? Mun tiistaitylsimykset on muuttuneet näköjään maanantaimasennukseen 🙂 Edes konetta ei jaksanut illalla avata, kerrankin näin.
Huh, mutta siitä päivästä tai lähinnä illasta selvittiin kutomalla sohvannurkassa. Pimeän maanantain kruunasi kurkkukipu ja kuume. Heh, tai siis tuntui, että kuumetta olisi ollut enemmänkin kuin se 37.1, mitä mittari näytti. Kutimet kilkattivat villamyssyä. Kymmenen sentin jälkeen tulin siihen tulokseen, että tuosta tekeleestä tulee ehkä tuubihuivi…ellen sitten kutista sitä pesukoneessa 😀
Muistatteko, kun huhuilin tuossa taannoin lankojen perään (klik)? Niin vain kävi, etten tuota lankaa mistään lisää löytänyt, joten villatakki jäi ilman hihoja. Villaliivi siitä sitten taisi tulla. Haluaisin tuohon vielä taskut ja ainakin yhteen taskuun riittänee lankaa. Ensimmäinen ikinä kutomani villatakki (ilman hihoja 😉 on valmis. Se on iiison ruksin paikka seinään. Kyllä nyt kelpaa hymyillä. Kovasti mielisin tuohon hihoja…sopiskohan mustat? Tai harmaat? 
Noista H&M:n repaleisista farkuista on tullut ihan mun suosikkifarkut. Varsinkin kotioloissa. Tilasin harmikseni vähän liian ison koon ja kovasti yritän noita kuivarissa kutistella. Ovat mukavat päällä ja pitkästä aikaa farkuissani on ihan normaalikorkuinen vyötärö. Tuntuu mukavalta päällä.
My first ever knitted wool jacket. Wohoo! Without the sleeves. I didn’t have enough yarns for them. I’m planning on knitting pockets or one pocket to this jacket. Ripped jeans from H&M are my favorites at the moment. Have a happy Tuesday! 🙂

Mutta siis kyllä, tykkään tästä polvipituisesta villaliivistä ihan hirmuisesti. 
Kotioloissa nyt lähinnä sitä olen pidellyt, mutta voisin sen tänne töihinkin mukanani tuoda,
sen verran käy huiku tuossa takana olevasta ikkunasta.
Kiitos kaunis kullannuppuset kommenteistanne edelliseen postaukseen, vastailen illalla.
Nyt vielä muutamat työhommelit pois alta ja sitten kurpitsakaupoille. Mies on meidän perheen
mestari kurpitsojen kaiverruksessa….mä pitäyden sen piirakan leipomisessa. Ja kokolailla syömisessäkin 🙂
Tiistaiterkuin,


sunnuntai 27. lokakuun 2013

Lauantai-iltana

Heippa,

fredagsmyysseistä hyppy lördagsmyysseihin 🙂 Saimme eilen kylään ihanan ystäväperheen, sellaisen jonka tuloa ei tarvitse stressata, mutta joille on ihana näpertää pikkusuolaisia. Ystäviä, jotka arvostavat hyvää ruokaa ja juomaa. Ystävät, joiden luona on aina tarjolla kaikkea herkullista ja joilta saa mukaansa aina tosi hyviä pikkusuolaisten reseptejä. 
Muistan aikoinaan, kun sekä heidän että meidän lapset olivat pieniä, niin kahvittelimme usein sunnuntaiaamuisin kymmeneltä. Kyllä. Se oli  sitä aikaa, kun lapset herättelivät kuuden maissa. Nyt pystymme istumaan iltaa ilman, että kellekään tulee iltakiukkuja eikä tarvitse välittää viikonloppuisin nukkumaanmenoajoista. Aika on rientänyt harppauksen eteenpäin. Jo se on ihan tavatonta luksusta, että lapset viihtyvät keskenään leikeissään niin, että me aikuiset saamme rauhassa istua ja napostella syötäviä. Jutella niitä näitä. Tälläisiä iltoja lisää kiitos! 🙂
Tarjolle laitoin päärynävuohenjuustopatonkeja, pororuisnappeja, ilmakuivattua kinkkua & hunajamelonia, juustoja, viikunahilloa, artisokan sydämiä, pähkinöitä, oliivia, mutakakkua, jäätelöä ja joulutorttuja. Hyvin saatiin tuhottua neljän aikuisen ja viiden lapsen voimin illan kuluessa tarjottavat. Kokki kiittää, kun ruoka maistuu!
Our friends visited us last night. Friends who are just like us; they appreciate the good food and wine. Sitting by the table and eating was easy now that our kids have suddenly grown up. No evening fretting anymore. Life’s quite easy nowadays with them kids. I like cooking and yesterday evening we had pear-goat cheese-baguettes, reindeer meat-rye breads, Serrano ham &  honey melon, cashews, cheese & grapes, artichoke hearts, olives, mud cake  ice cream and Finnish Xmas pastries. And glasses of red wine. Lots of laughs and talks. I think I need more evenings like this. Evenings with friends. Hey, have a sweet Sunday evening!

Tänään ollaan laiskoteltu. Päivä on tuntunut pitkältä kellojen siirtämisen jälkeen. 
Itse olen nukkunut parit päikkärit, syönyt mutakakkua ja vastaavasti käynyt pitkällä lenkillä kuluttelemassa kaloreita. Tahmeaa oli; mutakakku tuntui valahtaneen jalkoihin 😉
Nyt saunaan ja sitten lasten kanssa Voice Kidsiä.
Taidan kutoa samalla sen pipon, johon olen ostanut jo langat.
Oikeastaan mulla on nyt materiaalit kolmeen pipoon,
kun kutomistouhut lähti vähän lapasesta 🙂
Suloista sunnuntai-iltaa,

perjantai 25. lokakuun 2013

Fredagsmys (& ihania uutisia)

…ne joilta tulee perjantaipostaukset korvista ulos, niin sulkekoon silmänsä/korvansa 😉

Hyvää iltaa ihanaiset!

Viikon paras hetki on taas täällä. Siis justhan se vasta oli viikko sitten. Ja taas mennään samoja tunnelmia. Tiedän, että nämä toistaa itseään; niin kuvat ja ruoat. Mutta tästä perjantaimyyssipostauksen tekemisestä, tai lähinnä sen valmistelemisesta, on tullut mulle henkireikä. Perjantai-iltaisin mä rentoudun joka tapauksessa tuolla keittiössä. Nautin siitä, kun saan näperrellä ruokia ja laittaa niitä kauniisti esille. Ottaa kuvia ja löytää kuvakulmia. Kuunnella rauhassa Spotifystä sitä yhtä ja samaa soittolistaani. Odotella miestä kotiin. Mies on aika usein näin perjantai-iltana vielä tien päällä ja palautuu kahdeksan yhdeksän aikoihin. Lapsetkin leikkivät rauhassa ja koti on siisti. Voiko parempaa olla? Ei voi. Ainakaan mun mielestä. Väittäköön vastaan ken haluaa 😉
Hei, tänä perjiksenä meillä syödään (kyllä, mies ei ole vielä tullut) broilerisienipiirakkaa ja tomaattimozzarellasalaattia. Olin ihan varma, että olen joskus tuollaisen piirakan ohjeen tänne blogiin laittanut, mutta enpä sitä löytänyt. Enkä liiemmin löytänyt sellaista internetin ihmeellisestä maailmastakaan, joten keksinpäs sitten ihan omasta päästäni piirakkaan reseptin (ain’t rocket science, thou ;). Hyvä tuli, suosittelen!

Broilerisienipiirakka
5 kpl voitaikinalevyjä

2 broilerin fileepihviä pieniksi pilkottuina
1 paprika kuutioituna
5-7 pientä herkkusientä viipaloituna
1 prk Creme Bonjour cuisine sipulisekoitusta
(100 g ricottajuustoa kuutioituna)
oreganoa
mustapippuria
suolaa

voiteluun munaa
– ruskista broilerit, lisää paprikat ja herkkusienet. Anna muhia hetken. 
– lisää Creme Bonjour ja keitä hieman kasaan
– lisää kuutioitu ricottajuusto. Ilman tätäkin pärjää 🙂
– levitä 3 voitaikinalevyä voideltuun uunivuokaan
– sekoita broilerseokseen mausteet ja  lisää täyte uunivuokaan voitaikinalevyjen päälle
– kuorruta kahdella voitaikinalevyllä
– pistele haarukalla kanteen muutama pisto
– voitele kananmunalla
– paista uunin alatasossa 200 asteessa noin 25-30 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.
– Enjoy!
**************************************************************
Ja sitten, sain vihdosta viimein luvan paljastaa, että minusta tulee täti!!!! Kyllä, veljen perheeseen syntyy kolmas pikkuinen tuossa kevään kynnyksellä  Niin ihanaa! Meillähän on sellainen onni, että sekä meidän että heidän prinsessat ovat syntyneet vuoden välein; tällä hetkellä jaloissa viilettää neljä prinsessaa iältään 5-8 vuotiaita. Aivan parhaita ystäviä ja leikkikavereita keskenään. Kuin siskoksia. Mutta tämä pienimmäinen joka syntyy – voin sanoa, että hoitajia riittää. Ei vain noista lapsista vaan myös Maria-tädistä 😉 Silloin kun veljen perheen kaksi kummityttöämme oli vauvoja olin itsekin niin väsynyt pienten lasten äitinä, että sitä jotenkin meni kuin sumussa. Mutta hei, nyt mulla on energiaa ja aikaa nuuskutella vauvantuoksua ja olla oikeasti avuksi. Tämän tiedon varassa jaksaa kyllä pitkän syksyn töissä puurtaa. Ainoa mikä askarruttaa on se, että jos sieltä putkahtaakin poika tähän maailmaan, niin miten ihmeessä sellaista hoidetaan ;D  
Friday feelings from our house again. These Friday-posts have become a habit. I enjoy spending time in the kitchen. Especially on Friday evenings. This evening we are having chicken mushroom pie and tomato-mozzarella salad. So good and so easy. With a glass of red wine. Everything’s good, candles are burning and I’m ready for the weekend with the family. Have a beautiful weekend ❤ PS. now I can reveal the secret; I’m going to be an auntie. My brother and his wife are having their third child in March. So happy for them and so anxious to help with the little baby. I’m trying to fight the baby bug here 🙂

Ihanaista perjistä teille, 
nukutaanhan huomenna pitkään?
Ja muutenkin rentoudutaan viikonloppuna?
Ulkoillaan ja pidetään huolta niistä läheisistä?
Perjantaiterkkusin,
PS. vastailen ed. postauksen kommentteihin huomenissa, nyt miehen kanssa iltapalaa 
ja sitten Vain elämää -boksilta. Gotta love them Fridays 🙂