maanantai 30. syyskuun 2013

Auringonlaskua syksyisessä kesähuoneessa

Morotsuikkelis! 🙂

Mökkikuvapläjäys vol 2. Suurin osa hieman samanlaisia, mutta kuitenkin erilaisia. Kronologisessa järjestyksessä valoisasta pimeään. Meillä on ollut tapana käydä mökillä metsäretkillä. Lauantaina kävin esikoisen kanssa ihmettelemässä, kuinka vesi oli matalalla. Jep, joka puolella saarta sama juttu 😉 Löydettiin jos jonkinlaisia ihania ajopuita ja tuollaisen pöydän keskellä olevan karahkan esikoinen halusi mukaan. ”Se tulee kattaukseen”, totesi hän ja sitten tuli kiire kattamaan. Poimittiin myös vähän kanervia ja yksi katajanoksa mökin pihasta.
Sekä perjantaina että lauantaina tyhjensimme mökin kuivamuonakaappeja ja jääkaappia. Molempina iltoina oli leftovers-pizzaa. Varsin hyviä yhdistelmiä saatiin aikaan. Mun ehdoton suosikki oli pesto-mozzarella-ilmakuivattukinkkupizza. Tyhjennettiin myös mökin juomavarastoa. Perjantaina kuplivapullon ja lauantaina punaviinipullon verran. Tuo kuvissa vilahteleva punaviini oli muuten hyvää!
Istuimme tuossa kesähuoneessa noin kahdeksaan asti eikä tullut edes kylmä. Seitsemän jälkeen taivas näytti taas kauneutensa. Auringonlasku oli vaaleanpunainen. Lapset siirtyivät jossain vaiheessa sisälle, mutta me miehen kanssa paransimme maailmaa vielä hetken viinilasin äärellä. Mietittiin sitä, kuinka hyvin asiat ovat. Kuinka onnekkaita olemme ja kuinka kaikella on tapana järjestyä. 
Lopulta mekin annoimme periksi syksyn viileydelle ja siirryimme sisään. Pelasimme koko perheen voimin Trivial Pursuitia ja kuinka innoissaan esikoinen olikaan, kun pystyi lukemaan kysymykset ja vastaukset. Monet tirskahdukset kyllä tukahdutettiin, kun välillä vieraskielisistä sanoista ja nimistä tuli vähän hassunkuuloisia. Mutta ainakin toinen yritti 
Huomenna sitten ruokajuttuja, keskiviikkona liikuntaa ja torstaina sisustusta.
Miltä kuulostaa? 🙂
Maanantaiterkuin,

sunnuntai 29. syyskuun 2013

Sunday shots

…sunnuntai-illan luontoillasta hyvää päivää…eiku

Ihanaa iltaa ystävät,

ehdinpäs sittenkin laittamaan lupaamiani mökkikuvia! Toivottavasti teidän viikonloppu meni mukavasti 🙂 Meillä meni, jälleen kerran, viikonloppu erittäin rauhallisissa merkeissä ylläolevissa maisemissa. On se vaan niin rakas paikka tuo mökki. Ja se rauha, joka siellä vallitsee. Aivan käsittämätön. Kaupungissa en ikinä pääse siihen samaan mielentilaan kuin tuolla. Siellä pystyn ihan helposti istumaan kahvikupin kanssa ruokapöydän ääressä ja tuijottelemaan pohjoisesta tuulevia aaltoja. Katsomaan, kun lehdet lähtevät puista ja rentoutumaan niin täydellisesti. Onni on paikka, jossa osaa vain olla. Näin ruuhkavuosien keskellä sellaista osaa arvostaa ihan eritavalla kuin parikymppisenä opiskelijana, joka haalarit päällä viiletti keskiviikosta lauantaihin parin tunnin yöunilla. Ei silloin ollut tarvetta rauhoittua.

Mä jaoin tämän mökkikuvatulvan kahtia. Huomenna tulee sitten kuvia pinkistä auringonlaskusta ja taas vaihteeksi kattauskuvia. Hoppas att ni kyllästy inte 🙂 Kuinkas moni teistä seuraa mua Instagramissa? Teille monelle nämä kuvat taitavat tulla kertauksena. Mä olen jälleen kerran niin koukuttunut koko Instagramiin. Joten jos mua ei täällä blogissa kuulu/näy, niin käykäähän täällä . Kaikista kivointa tuossa IG:ssä on se, että oikeesti näkee huikeita kuvia ympäri maapalloa. Tänään olen esim surffaillut kuvamatkalla Intiassa. Olen myös löytänyt tuttuja maisemia Kanadan vuoden ajoilta. Suosittelen rekisteröitymään tuonne, jos ette sitä vielä ole tehneet!

Nyt on jotenkin kaikkensa antanut olo, ehkä hieman haikeakin. Kurjaa, että kesäkausi loppui, mutta pitäisi osata taas nauttia täällä kotonaolostakin. Ja saada se sama rauhallisuus tänne kotiin. Ilman, että koko ajan avaa puhelinta tai konetta. Kotitöidenkin osalta voisi vähän relata, kyllä ne hoituu. Eikä koko ajan tarvitsisi olla menossakaan. Tätä ajattelin tänä syksynä työstää…sen läsnäolon lisäksi. Ajattelin opetella myös sohvaperunoimaan hiukkasen. Onneks näin syksyllä alkaa monta telkkariohjelmaa, joihin koukuttua 🙂
Suonette anteeksi, että edellisen postauksen kommentit on vielä vastauksia vailla. Kävin ne aiemmat vastaamattomat läpi, mutta nyt on niin tröttistä trött, että palaan edellisiin kommentteihin sitten huomenna. Ajan kanssa. 
Se alkais kuulkaas sitten lokakuu ensi viikolla, time just flies!
Instagramin puolella jo vilauttelinkin niitä viime viikolla leipomiani joulutorttuja.
Lähti vähän mopo käsistä 🙂
Suloista sunnuntaita ja
tsemppiä tulevaan viikkoon!

perjantai 27. syyskuun 2013

Blogimaailmani

Moiks,

 
Miten teillä hurisee? Perjantai ja kaikki hyvin? 🙂 Eilen olikin sitten niin haipakkaa aamusta iltaan, että ei ehtinyt blogiin lainkaan. Kommentteihinkin on vielä vastaamatta, mutta eiköhän nekin viikonlopun aikana hoidu kuntoon. Tänään päästään taas mökille. Kyllä, viikonloppu tulee tarpeeseen.
 
Olen saanut jonkin verran kyselyjä tähän bloggailuun liittyen sähköpostitse ja kommenteissa, joten vastataan niihin nyt ihan yhden blogipostauksen verran. Kysymykset ovat liipanneet blogitekstien aiheita, lempiblogejani ja resursseja (lähinnä aikaa) bloggailuun.
 
Aloitetaan syvällisesti: Mistä blogitekstit syntyvät? Niinpä, usein mietin sitä itsekin, että miten sitä voi päivä toisensa jälkeen löytää näin liki neljän vuoden jälkeen aiheita, joista blogata. Koska kotonakin on kaikki nurkat jo kuvattu ja ostoslakko tekee sen, että mitään uutuuksia vaatekaapin tai sisustuksen saralla täällä ei nyt nähdä, niin mistä ne sitten tulevat?  Koska tämä on mun julkinen puoli päiväkirjaani, niin osa jutuista  on ihan arkipäivän tekemisiä. Päiväkirjaplörinää. Muistoja itselleni tulevaisuutta varten. Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi mökkijutut ja -kuvat.

 

Aika usein blogiteksti syntyy valokuvasta/kuvista. Kuvailen varsinkin kotosalla tiuhaan. Välillä tuntuu, että tarkastelen tätä maailmaa siltä kantilta, että ”Hei, tuosta saisi kivan kuvan.” Tai haastan itseni ottamaan kuvan, jossa esimerkiksi valo tulee tietyllä tavalla esiin. Blogipostauksien aiheina ovat siis usein myös esineet, jotka ovat joutuneet kuvauksen kohteeksi.
 
Kuten olette huomanneet niin viimeisen parin vuoden aikana blogi on muuttunut sisustusblogista enemmänkin lifestyleblogiksi. Intohimo leivontaan ja ruoanlaittoon saa näkyä myös täällä. Jos olen kaupassa niin googletan esim hakusanalla atmaria’s ja lampaankare, jos en muista mitä tuon herkullisen ruoan reseptiin tuli. Ja jos jostain kumman syystä on jäänyt kauppalista tekemättä. Mä teen muuten listan sen mukaan, mihin kauppaan olen menossa. Siinä järjestyksessä kuin ostettavat tuolla kaupassa ovat. Jos joku muu tekee listan, menen kaupassa ihan sekaisin ja takuuvarmasti unohdan jonkun ostettavan 🙂
 
Blogitekstit syntyvät siis pääasiassa mielenkiinnon kohteistani. Kuten liikunnasta. Mutta josta on postausta taas toivottu ja sellainen on tulossakin. On työn alla 🙂  Jotkut tekstit vaativat enemmän vaivaa. Itse en pysty tekemään postausta, jos tekstin tuottamisen kanssa on ongelmia. Sellaisiakin päiviä on. Silloin postausta ei tule tai sitten postailen valmiiksi tekemiäni postauksia. Väkisin ei kannata yrittää tehdä postausta. Siitä ei hyödy bloggaaja eikä lukija. Ja kieltämättä törmään itse päivittäin postauksiin, joista huokuu se, että tehdään nyt tämä, kun on pakko. Kun halutaan lukijoita, että saadaan mainostuloja. Ei, niin se ei mene omalla kohdallani. Työstähän tämä välillä käy, mutta sitä enemmän vielä rakkaasta harrastuksesta.
 
Harrastuksesta, johon on jäänyt koukkuun.

Lempiblogejani on monta, kauimmin aikaa olen seurannut ihanan Sallyn ja Hirsitalon Marjan touhuja. Silloin nelisen vuotta sitten ei ollut kyllä montaa blogia, jota seurasin. Nyt blogeja on pilvin pimein ja jokaiseen makuun. Mikä on mielestäni elämän rikkaus! Tykkään lukea yleensä blogeja, joissa kirjoittaja on samassa elämäntilanteessa kuin itse olen (heh, keski-iän kynnyksellä ruuhkavuosien keskellä työ-ja perhe-elämää yhteensovittava täydellisyyttä tavoitteleva kulinaristi ;), mutta myös blogeja, jotka eroavat omastani täysin. Vaikka en muotia niin orjallisesti seuraakaan, niin myös muotiblogit kiinnostavat. Samoin sisustusmaultaan omastani eroavien bloggareiden blogit kiehtovat; onneksi emme ole kaikki samasta puusta veistettyjä.

Sen olen huomannut, että blogeja tulee ja menee. Yhtäkkiä huomaakin, että blogi jota on seurannut, lopettaa tuosta vaan. Silloin sitä alkaa miettimään, että onkohan blogin kirjoittajalle tapahtunut jotain. Samalla toivoen, että kaikki on hyvin. Jotenkin tässä tietää lukiemiensa blogien kirjoittajien elämästä aika paljon. Osa bloggareista on tullut tutuksi, mutta myös osa teistä lukijoista on tullut tutuksi. Te ootte sellaisia ihania virtuaalikavereita, jotka täällä jaksavat ihanan usein käydä moikkaamassa ja kommentoimassa 🙂

Nyt toivottelen teille ihanille,
leppoisaa viikonloppua
ja jatkan työntekoa vielä muutaman tunnin!
 
Sunnuntaina lienee sitten viimeisen mökkipostauksen vuoro tältä syksyltä. Ihana
nähdä onko ruska edennyt saaressa kahden viikon aikana

 

 


keskiviikko 25. syyskuun 2013

10 kuvaa kesään

Heipsis,

jo päivän toinen postaus; just kun mä teitä varoittelin, että on niin kiire, ettei ehdi edes postailemaan 😀 Mutta olen saanut pari mielenkiintoista kuvahaastetta. Tässä niistä ensimmäinen. Ihanalta Essiltä saamani 10 kuvaa kesään -haaste. Kiitos kivasta haasteesta Essi 

Haaste kuuluu näin:

Valitse yksi kotisi ikkuna, josta kuvaat koko kuvasarjasi. Valitse kuukauden päivä, jolloin kuvaat. Ota kuva samasta paikasta joka kuukausi, aina valitsemanasi päivänä ja julkaise kuva blogissasi.
Halutessasi voit julkaista kertyneistä kuvista kollaasin joka kuukausi.
Ja kappas vain, viimeisen kuvan aikoihin sinulla on kiva kuvasarja vuodenaikojen vaihtumisesta ja juhannuskin tekee tuloaan 🙂
Aikas kiva haaste eikö vain? Näkee ajan kulun ja luonnon muuttumisen. Mutta miten ihmeessä, mä muistan joka kuun 25 päivä ottaa kuvan? 🙂 Täytynee laittaa muistutus puhelimeen! Mun kuva on otettu meidän keittiön pikkuikkunasta. Tulin muuten tulokseen, että meillä ei ole kivoja näkymiä ikkunoista. Joko tietä tai sitten naapureiden taloja. Mutta keittiön pikkuikkunasta näkyy järvi. Tällä hetkellä myös kauniin oranssi vaahterakin. Sekä alakerran naapurin autoa 😀

Annan haasteen eteenpäin seuraaville bloggareille:

ja sit kaikki halukkaat toki saavat tämän napata mukaan! Olkaatten hyvät! 🙂

Nyt mittailemaan tuon pikkuisen lämpöä (taidettiin sittenkin selvitä ilman korvalääkäriä!) ja maitokauppaan mars! Täällä tuli muuten juuri lunta (noh, räntää ja itse asiassa mä en edes nähnyt sitä, mut lapset näki)..tietää kuulkaas sitä, että tänään paistetaan ekat joulutortut 🙂

Keskiviikon iltaterkuin,

keskiviikko 25. syyskuun 2013

Hurvittelemassa

Hei huomenta ihanat,

tiedättekös, että nyt kävi niin hassusti, että unohdin eilen tappotiistain olemassaolon. Hihii, kai mä stressasin niin paljon tuota Arabia-postausta (tai sitä lähinnä, kun kuvien latauksen kanssa oli ongelmia), että en noteerannut tiistaita ollenkaan. Ja koska en antanut ajatustakaan tiistain kamaluudelle niin sekään ei näyttänyt kamaluuttaan mulle. Tästä lähtien ignooraan koko tiistain! 🙂
Me hommatiin Lintsin rannekkeet jo kesän kynnyksellä, kun miehellä oli Finnairin pisteitä tarpeeksi. Tarkoitus oli mennä hurvittelemaan kesälomalla, mutta eihän me raaskittu sieltä mökiltä minnekään lähteä. Joten otettiin riski ja säästettiin rannekkeet syksylle. Viime lauantaille onneksi sattui ihan mielettömän kiva ilma. Ja mikä parasta; laitteisiin pääsi ilman jonotusta. Pikkuisempi kävi 11 kertaa karusellissa. Testasi norsun, kirahvin, kamelin ja monta muuta eläintä. Suurimman osan sai ihan privaattikyytiä. Idän pikajunassa ja muissa ”hurjemmissakin” laitteissa pyörittiin useammin kuin kolme kertaa. Eikä muita hurvittelijoita ollut kuin nimeksi. Lintsi on auki lokakuun puoleen väliin ja ainakin lauantaisin klo 13-22. Illan hämyssä tuo paikka tuli ihan satumaiseksi. Jossain vaiheessa iltaa huomasin samankaltaisuutta Tivolin kanssa. 
Tiesittekö muuten, että nuo laitteet liikkuvat lujempaa pimeällä? 😀 No ei kai oikeasti näin ole, mutta vauhti tuntui kiihtyneen, kun pimeni! En voi vieläkään uskoa, että muu perhe ylipuhui mut maailmanpyörään. Se on viimeinen paikka korkeanpaikan kammoiselle. Miestä pyysin ylhäällä räpsimään kuvia – itse pidin silmiä kiinni ja odotin, että koska päästään alas. Sen kolme kertaa, sillä tuo meni kolme kierrosta. Huh!
Verrattuna Särkänniemeen tykkään Linnanmäestä ihan tosi paljon enemmän. Ensinnäkin sinne pääsee ilmaiseksi sisään ja monet laitteet ovat ihan perheen pienemmille ilmaisia. Pieni miinus tuli siitä, että ruokaravintoloista osa oli jo sulkenut ovensa kesän jäljiltä. Ja mä niin odotin sushia koko päivän. Mutta muuten meidän perhe siirtää tulevaisuudessa heinäkuisen Lintsin reissun jatkossakin syyskuulle!
Enää kaksi yötä – sitten pääsee taas sinne rakkaalle mökille! Vieroitusoireita on ollut, kun tuli kahden viikon tauko mökkeilyyn. Vaan mitenköhän me maltetaan pysyä talvella sieltä pois? 🙂
Nyt autonnokka kohti työpaikkaa; aikainen lintu madon nappaa. Meille iski syksyn eka kuumeflunssa ja pienempi jää tänään mummulaan hoitoon. Illalla taitaa olla edessä korvalääkärireissu; sen verran korviaan valittelee. Yllättävän pitkälle päästiinkin ilman korvatulehduksia!
Kivaa keskiviikkoa 
toivottelee,
PS. mitä mieltä olette tämän postauksen suuremmista kuvista verrattuna edellisiin? Menikö liian leveiksi?