Tänään on ollut pitkästä aikaa ”ollaan ihan vaan”-päivä. Mikään ei ole leppoisampaa kuin se, että ei ole ohjelmaa suunniteltuna. Saa vaan olla. Aamulla kävin yksin maitokaupassa, luksusta. Mutta se ei ollut luksusta, että joka toinen ihminen oli naama nyrpeänä. Mikä meitä ihmisiä nykyään vaivaa? Jos ajetaan ostoskärryllä varpaille niin murahdetaan ja katsotaan vihaisesti, mutta ei missään nimessä silmiin vaan vältellään katsetta. Ei puhettakaan anteeksi -pyynnöstä. Jätetään ostoskärryt keskelle kapeaa käytävää niin, ettei toisilla ostoskärryillä mahdu ohi siirtämättä näitä tientukko-ostoskärryjä. Ja sitten kun varovaisesti niitä siirtää, niin taas tulee paha katse. Eiks kuulosta rentouttavalta kaupassa käynniltä? 😉 Mä olen ottanut aikoja sitten uuden asenteen ja hymyilen näille tiukkapipoisille ihmisille kaupassa (ja hississä nyökkään tervehdykseksi). Ihan oikeesti, ei se elämä niin vakavaa ole!

Ollaan ihan vaan -päivään kuuluu rentouttavan kauppareissun lisäksi parin kuukauden aikana kertyneiden sisustuslehtien lukeminen. Ja pari kuppia kahvia. Sateen ropistessa ikkunaan (missä on kevät?).

Yleensä ollaan ihan vaan -päivään ei kuulu siivousta, mutta tänään mies oli imuroinut ja pyyhkinyt pölyt mun taistellessa maitopurkeista kaupassa. Ollaan ihan vaan -päivänä ei todellakaan tulisi ainakaan mieleeni siivota vessoja, mutta ostin niin hyvät uudet puhdistusaineet kaupasta, että taidanpa mennä vielä jynssäilemään kaakeleiden välejä. 

Kävin Plantagenissa hakemassa äitienpäiväruusuja mummuille ja etsin itselleni tuloksetta uutta oliivipuuta. Vanha ei tuosta enää tokene (ks. kuva yllä). Heti kun säät sallivat niin vien sen ulos arskottelmaan. Säätä uhmaten menimme miehen kanssa kasaamaan ulkokalusteita (pöytää), mutta sen lasinen pöytälevy oli niin painava, etten saanut sitä edes ylös terassista. Apuvoimat olivat onneksi lähellä 🙂

Aamulla näytti vielä tältä:

Ja nyt iltaa kohden alkaa selkenemään, joten lavastin yhden tuolin kahdeksasta pöydän eteen.(kuvitelkaa mielessänne aita ja terassi mustaksi…)

Tuohon ylle vielä se 3,5 metrin valkoinen aurinkovarjo ja alle musta terassi niin avot!

Tuon terassin käsittely tuottaa nyt niin paljon päänvaivaa, että ei hyvä tosikaan! Ruskean puuöljyn päälle kun vetää mustaa puuöljyä niin tulee tummanruskeanmustankukertava. Ja mä haluan mustan terassin, jossa puunsyyt kuultavat kauniisti läpi. En siis tummanruskeaa enkä liian maalimaista kalvoa. Joten ei varmaan ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa, että nykyiset terassin kansilaudat tulevat tiensä päähän ja sitten naputella uudet puuvalmiit kansilaudat ja käsitellä ne mustaksi. Ensi hätään ajattelin metsästää ison mustan ulkomaton pöytäryhmän alle. Maton koko olisi noin 200 x 200 cm. Saa vinkata, jos tietää, missä sellaisia myydään 🙂 

Ollaan ihan vaan -päivään kuuluu vessojen siivouksen lisäksi coleslawn tekeminen ja pavlovan marenkipohjan paistaminen huomista varten. Äitienpäivälounaalle menemme anoppilaan ja siitä isomummun kautta tänne meille omien vanhempieni ja veljeni perheen kanssa syömään. Jotta kaikki saisivat nauttia Suomen voitokkaasta pelistä Usaa vastaan niin savustamme kalaa. Sehän savustuu itsestään, right 😉 Ja kaikki salaatit sun muut teen jo tänään tai viimeistään huomen aamulla.