sunnuntai 15. toukokuun 2011

Kunnon kohottamisen kolme kulmakiveä

Joko jänskättää illan matsi? 🙂 Täällä ollaan ainakin ihan tulisilla hiilillä! 
Mutta pari sanaa liikunnasta. Koska mun elämäntaparemppa pyörii tällä hetkellä liikuntapainotteisesti niin siitä liikunnasta on otettava kaikki irti. Seuraavien apuvälineiden avulla:
1) Hyvät kengät
Mä olen vakaasti ollut tähän asti sitä mieltä, että ei ne välineet urheilusuoritusta paranna. Ostanut olen yleensä edullisimmasta päästä olevat välineet. Urheiluun kuin urheiluunkin. Nyt kun sitten kolmatta kesää aloittelin juoksuharrastusta samoilla kengillä niin mielessä kävi, että pitäisköhän jo vaihtaa. Iskunvaimennus yms. ei varmaan enää ole samaa luokkaa kuin kolme vuotta sitten. Josko silloinkaan oli hirveästi, sillä maksoin kengistä muistaakseni pari kymppiä alennuksessa. Ja en taida kehdata mainita, että ensimmäiset juoksulenkit silloin kolme kesää sitten juoksin aerobic-tossuilla 🙂
Aika pian kauden aloittamisen jälkeen huhtikuussa, vanha vaiva, penikkatauti, äityi vasemmassa jalassa  aina vain pahemmaksi. Tosin levätä olisin ehkä voinut enemmän, mutta kaikki tai ei mitään asenteella kun mennään niin viikon lepokin tuntui jo iäisyydeltä. Penikkataudin lisäksi vasemman jalan polvi alkoi vihoittelemaan ja lopulta myös nilkka oli lenkkien jälkeen turvonnut. Niin, ja varpaat alkoivat pistellä kesken lenkin. Ai miten niin vanha ja raihnainen ? 😉
Äitienpäivälahjaksi mies lupautui ostamaan mulle uudet lenkkarit. Tänään ne sitten vihdosta viimein käytiin ostamassa. Intersportissa oli juoksukengät hurjassa alessa. Lisäksi niistä sai vielä tänään 20% alennusta, joten mun mielestä aiemmin ökykalliit (siis mun mittapuulla ökykalliit, jonkun juoksijakonkarin mielestä huonot ja halvat 😉 Asicsit lähtivät nyt mukaan murto-osalla siitä, mitä meillä eilen meni Särkänniemeen.Vähän aikaa mietin, että uskallanko lähteä heti niitä kokeilemaan, kun vasemman jalan sisäsääriluu jomottaa ikävästi jo kävellessäkin. Mutta pakkohan se oli pieni lenkki vetäistä ja jihuu, jalka ei kipeytynyt enempää vaan sillä pysyi juoksemaan sen koko neljä kilometriä, jota lähdin tavoittelemaan!!! Polvi tai nilkka eivät vihoitelleet ollenkaan. Eikä varpaissa tapahtunut puutumisia. 
Ja kannattaa kyllä kääntyä myyjän puoleen urheiluvälineasioissa. Mähän olin netistä etsinyt tietoa, että millaiset kengät auttaa penikkataudin kanssa ja löytänyt tiedon, että niissä pitää olla voimakas pronaatiotuki. Intersportissa oli sellainen laite, joka mittas mun jalan asennon. Ja ihan turhaa olisin maksanut pronaatiotuesta. Askel osuu tasaisesti koko jalalle eikä vain sisäsyrjälle. Niin kuin olin luullut. Joten myyjä suositteli mulle kenkiä, jotka sitten ostin. Myyjälle pointsit siitä, että osoitti mulle ne halvimmat Asicsit. Joku toinen myyjä olis varmaan ottanut hyllystä ne pari sataa maksavat ja myynyt ne mulle. 
Mä niin odotan sitä hetkeä taas, että pääsee juoksulenkillä puolen tunnin rajapyykin ohi. Tähän astihan se puoli tuntia on ollut maksimi kipeällä jalalla. Sen jälkeen endorfiini alkaa virrata ja tuntuu, että juoksemista ei halua lopettaa ollenkaan. Kunnes sitten tunnin kohdalla alkaa kunto muistuttamaan huonoudestaan 😉
2) Seurantajärjestelmä
Ihmismieli on siitä hassu (ainakin mun mieli), että on kiva nähdä jälkeenpäin, että kuinka paljon on liikkunut. Sama juttu kaloreiden kanssa. Tällä hetkellä mä en seuraa kaloreita, sillä mun sykemittari meni rikki. Mutta käytän seurannassa Runkeeperiä. Sitä voi käyttää myös muussakin kuin juoksussa hyödykseen. Itse kirjaan sinne myös kävelyt, pyöräilyt ja kuntopyöräilyt. Palvelu on ilmainen ja löytyy runkeeper.com osoitteesta. Palvelua helpottaa se, että perin mieheni vanhan puhelimen, johon ko.palvelun latasin. Juoksemaan lähtiessä laitan sovelluksen päälle ja juoksun lopetettuani tallennan suorituksen. GPS on kartoittanut reittini, laskenut kilometrit ja vauhdin. Palveluun olisi myös saatavilla sellainen Polarin erikoissykevyö, jotta saisi tarkat kalorit ja sykkeen selville. Klikkaa kuva isommaksi…
Aloitin ko. ohjelman käytön pari viikkoa tämän kevään lenkkien aloittamisen jälkeen, joten ihan kaikki lenkit sinne eivät ole kirjautuneet. Mutta tässä huhti-toukokuun saldot.
Tuo 2.toukokuuta cycling  0,09 km on kuntopyöräilyä 🙂 GPS ei ihan osannut pitää mua kartalla :)) Mutta suosittelen ko.ohjelmaa lämpimästi. Sinne voi luoda omat juoksureittinsä eikä tarvitse kantaa puhelinta GPS:n takia lenkeillä. Ohjelmasta löytyy jos jonkinlaisia tilastoja ja käppyröitä urheilusuorituksistani, joihin en ole vielä paneutunut 🙂 Lisäksi ohjelmassa mua valmentaa sellainen ääni, joka ilmoittaa viiden minuutin välein, kuinka pitkän matkan olen juossut/kävellyt/pyöräillyt ja millä keskinopeudella. Ei siis pääse ”rotjailemaan” kesken kaiken 🙂
3) Itsekuri
Mulle on aina ollut tosi vaikeeta mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Kun lenkillä on alkanut väsyttää niin olen vaihtanut juoksun kävelyyn. Tajuamatta, että jos olisin jatkanut juoksua niin se kenties alun paha tunne olisi kadonnut. Joten sinnikkäästi olen kasvattanut juoksemaani matkaa lenkki lenkiltä. Siis lähinnä sitä, että kevään ekasta lenkistä juoksin puolet ja kävelin puolet. Seuraavalla kerralla juoksin taas vähän enemmän jne. Kunnes nopeeta kunto nousee siihen pisteeseen, että sen vakilenkin jaksaa juosta ilman veren makua suussa. Nyt olen siinä tilanteessa, johon jäin ennen kuin jalka alkoi kunnolla vihoitella. Vakilenkin pystyy juoksemaan kaksi kertaa peräkkäin. Tätä en tosin kipeällä jalalla edes viitsinyt tehdä. Mutta kunnon puolesta onnistuu. Ja se on kuulkaas ihana tunne! 🙂 Vielä kun saisisn tuon itsekurin ulottumaan taas ruokavalioon…. manana, manana. Tervetuloa maanantai ja uusi elämä 🙂
No niin, nyt ei muuta kuin penkkiurheilemaan ja jänskättämään Suomen puolesta. Me tehtiin miehen kanssa kaksiosainen sääntö (siis mies loi nämä säännöt mulle ;):
1) kotikatsomossa on vain yksi kommentaattori; Mertaranta
2) kun pelataan jommankumman maalin edessä niin ylimääräiset säpsähdykset, tärinät, sohvalla pomppimiset, ”Ei, voih, kamalaa, maalia!”-huudot on eliminoitava 🙂
Ihanaa Leijonat Ihanaa -tunnelmissa,

10 Responses to “Kunnon kohottamisen kolme kulmakiveä”

  1. Soile sanoo:

    Pitääkö siinä olla joku erikoispuhelin, johon tuon run-sovelluksen voi ladata vai käykö ihan normi-Nokia, jossa on GPS?

  2. Maria sanoo:

    Mulla on miehen vanha iPhone, mutta kai Nokialaiseenkin tuon voi ladata. Luulisin ainakin 🙂

  3. Marja sanoo:

    Olipas hyvä postaus!! Mun on pitänyt pitkään kirjoittaa taas juoksemisesta yms. mutta en ole saanut aikaiseksi.. joten hyvä kun sä kirjoitit 🙂

    Onnea uusista lenkkareista 🙂 Oikeasti se vaan on niin, että varusteisiin kannattaa panostaa – eikä se välttämättä tarkoita, että pitää ostaa ne kalleimmat ja uusimmat. Edellisvuodenkin malleilla pärjää, tai alennetuilla kappaleilla – kunhan ne sopii käyttötarkoitukseen ja käyttäjälle. Puhutaan sitten vaatteista, kengistä tms. Juoksussa lenkkarit on kyllä niin tärkeät – siis oikeanlaiset, jalkaan sopivat lenkkarit. Jos mullakin olisi ollut aloittaessani oikeanlaiset kengät, olisin ehkä välttynyt penikkataudilta (ainakin hieman pidempään), ja varpaan kynsien irtoamisilta… toki asiaan vaikuttaa myös oikea/väärä askellus yms. seikat. Mutta juuri niitäkin voi korjata oikeilla kengillä. Tai kuten mulla – oikeilla pohjallisilla. Mullehan teetätettiin Askelklinikalla muutaman satasen pohjalliset mitkä korjaa jalan asentoa – lenkkarit voivat siten olla neutraalit kun tuki tulee pohjallisesta.

    Tuo seurantajärjestelmä mullakin pitäis olla! Mutta ei siis ole. Mähän en ole IKINÄ käyttänyt edes sykemittaria =O En edes maratonilla… juossut vaan 😀 Mutta olishan tuo kiva tapa kirjata kuntoilut ylös. Hyvä siis kun muistutit moisesta! Meillä mies kyllä kirjaa kaikki omat kuntoilunsa ylös.. tai siis siirtää tiedot suoraan sykemittarista koneelle.. ja tuijottaa sitten jos jotakin käyriä monta minuuttia 🙂

    No mutta nyt iltatoimiin ja valmistautumaan matsiin.. meillä lienee kolme kommentaattoria kotikatsomossa – ellei sitten olla molemmat niin jämänä, että Mertaranta saa hoitaa homman yksinään 🙂 Sitä miestä tulee kyllä ikävä jos joskus selostusuransa lopettaa…

    Den glider in!

  4. Mun veljellä on tuo Polarin seuranta”kello”. Ihastuin siihen täysin, ja nyt kovasti toivon sellaista lahjaksi.
    En tiennyt, että samantyyppisen ohjelman voi asentaa puhelimeenkin. Pitää laittaa mies asialle: saa tutkia josko se kävisi omaankin puhelimeeni;)

  5. Maria sanoo:

    Marja: kiitos ja jihuuuuuu, me voitettiin 😀 😀 😀 😀 Aivot ei vielä oikein toimi (ei ollut mun idea avata toista viinipulloa ;). Juu, toi askellus on myös se, johon mun täytyy kiinnittää juoksemisessa huomio. Ja tarvittaessa mennä jonninmoiseeen juoksukonsultaatioon 🙂 Eikä toi Askelklinikalla käyminenkään hassumpi vaihtoehto olisi… En mäkään vähään aikaan ole käyttänyt sykemittaria, mutta silloin kolme vuotta sitten kun aloittelin juoksuharrastusta niin oli pakko. Syke huiteli siellä 180, joten oli pakko vähän himmata 🙂

    Ei apua, tästä ei nyt tuu yhtään mitään. Taidan hakea kolmannen kupin kahvia ja lähteä sitten äidin kanssa möksälle pesemään terasseja 🙂 Ihanaa Leijonat Ihanaa ja kivaa maanantaita <3

    Mia: mä googletin, että tuon pystyisi myös Nokialaiseen asentamaan, jos sulla Nokialainen on 🙂 Aikoinaan myös haaveilin tuosta Polarin kellosta, mutta nyt ei enää tarvitse 🙂 Ihanaa maanantaita 🙂

  6. Heli sanoo:

    Tämä oli tosi mielenkiintoinen postaus! Ja arvaa mikä ilahdutti ehkä eniten: se, että juokset tuollasia ihan inhimillisiä lenkkejä!! Eli siis mä tunnen aina jotenkin niin huonoksi itteni kun kaikki vetää parinkympin lenkkiä.. tai kympinkin.. tuollaset 5km ja siihen suuntaan tuntuu sellasilta, joihin minäkin kykenen. Tosin nyt on juoksu ollut lähinnä sitä suunnistusta.. pisin ”lenkki” siellä on ollut 6,6km plus tietty ne ylimääräiset harhailut eli paaaaljon pidempi siitä tuli.. =D

    Myös lenkkariasia on mielenkiintoinen. Ostin tänä keväänä uudet lenkkarit, kun entisissä oli siis jo pohjat kadonneet.. hehheh.. Mun ongelma on jalkapohjien kipeytyminen, lähinnä kantapäiden. On ollut luupiikkikin molemmissa kantapäissä joskus (yhtä aikaa.. melko tuskaa..). Tällä hetkellä juokseminen tapahtuu siis lähinnä nastareilla (eli suunnistuskengillä) jotka on todellinen jalan surma, ainakin mun kantapäille tekee todella pahaa. Mutta uusia kenkiä ostaessani asiantuntija neuvoi mullekin ne pronaatiotuet (mulla on aika lättänä jalka). En tiiä mitä olis testilaite sanonut, harmittaa etten tajunnut sellaseen mennä!! Tuet tuntuu tosi selvästi tässä lättäjalassa.. mutta toisaalta lenkkarit on kyllä tuntuneet muuten oikein hyviltä.

    Olen myös ilahtunut tuosta että joku muukin kelpuuttaa edullisia kenkiä, tai alennuksesta. Mun Asicsit oli viime vuoden väriä ja maksoivat alennuksessa n. 60€ (normihinta n. 80€). Ja sisko osti saman merkkiset puolta kalliimmat, mutta hän onkin hiukka sellanen tekstiiliurheilija.. =D

    Mä ostin tänä vuonna myös ekat oikeat juoksuvaatteet, siis teknisen paidan ja takin. Ostin myös juoksutrikoot ja ne on olleet ihan tosi tosi hyvät suunnistaessa (verrattuna aiempiin löysän mallisiin suunnistushousuihin..). Myös juokseminen muuten on kivempaa näillä vaatteilla kuin tavallisella trikoopaidalla.

    No niin, nythän siis kuulostaa että juoksisin enemmänkin. Mutta noh.. totuus on, että lähinnä olen vasta nyt suunnistellut. Mutta juokseminen kiinnostaa ja kyllä se vielä tästä.. ja nimenomaan pieniä lenkkejä, tavoitteena ei ole missään nimessä maratonit tms. Kymppi jos joskus menis kunnialla niin jo vain ois mahtavaa.

    Ja lopuksi vielä: IHANAA LEIJONAT IHANAA!!!

  7. Maria sanoo:

    Heli: kiiiitos 🙂 Suunnistus on sellainen laji, jota haluaisin kokeilla. Siinä yhdistyy niin monta tekijää; luonto, liikunta ja itsensä haastaminen. Mutta mä varmaan eksyisin sinne metsään, kun en osaa edes kompassia kunnolla lukea. Sallitaankohan siellä puhelimen navigaattori 😉 ? Mä ostin kans craftin juoksuhousut Prismasta, mutta ne on sellaiset löysät. Pitäis investoida teknisiin vaatteisiin, kun niin moni niitä kehuu. Ehkä jätän seuraavan sisustusostoksen hankkimatta ja panostan urheiluun. Ei tekis lainkaan huonoa!

    Mä en edes tavoittele pitkiä lenkkejä. Toi peruslenkki noin 4 km on siitä hyvä, että siinä tulee hiki ja siihen kuluu aikaa vain 25 mins. Ennen jalkakipuilua tosiaan juoksin sen joskus pari kertaakin (tai melkein pari kertaa…noin 7,5 km yht.). Se riittää mulle 🙂

    Ihanaa maanantaita 🙂

  8. Anonymous sanoo:

    Asicsit on niin parhaat juoksukengät!!

  9. Heli sanoo:

    Hei, kommentoin vielä tuota suunnistusta.. että siksikin se on minusta niin kivaa, että se tavallinen tien varressa juokseminen tuntuu välillä vähän hassulta.. päämäärättömältä tai jotain, kun taas suunnistaessa on selkeä tavoite ja se jotenkin motivoi mua enemmän.

    Jos sua kiinnostaa suunnistus, niin varmaan joka paikkakunnalla toimii jonkunlainen seura tai sellanen, ja on myös suunnistuskouluja, siis ihan aikuisille, siellä lähdetään aivan alkeista ja varmasti oppii perusteet. Voi tietty tehdä myös niin kuin minä; lenkkarit jalkaan ja into piukassa mettään ja sitten yrityksen ja etenkin erehdysten kautta ehkä noin viisi vuotta harrastettuaan alkaa tajuamaan jotain.. =D

    Mutta en kyllä voi sanoa muuta kuin että se on vaan niin ihanaa!!!!!!!!!!!! Pehmeällä sammalella juoksu on kuin taivas!! Ja hei välillä voi sit vaikka syödä vähän mustikoita ja haistella suopursuja ja silleen.. se on nimenomaan laji, jota ei pidä ottaa liian vakavasti, ja se on esim mulle itelleni samalla vähän sellasta terapiaakin.

  10. Maria sanoo:

    Anonyymi: samaa mieltä kanssasi 🙂
    Heli: nimenomaan, siinä unohtuis varmasti työstressi, kun pääsis metsään juoksenteleen ja ajattelemaan rasteja. Täytyykin ottaa selvää Tampereen suunnistuskouluista 🙂 Kiitos kivoista vinkeistä!

Kommentoi