torstai 17. helmikuu 2011

Mulberry Melanie Notebook

Oletteko törmänneet ilmiöön, että kun menette shoppailemaan niin kannatte kotiin kasseja, joissa on kaikille muille perheenjäsenille löytöjä, mutta ei itsellenne? Tunnustan. Viime aikoina olenkin miettinyt sitä, että lasten syntymän jälkeen on tullut panostettua itseensä ehkä hiukkasen liian vähän. Enkä nyt tarkoita sitä, että olisin päästänyt itseni repsahtamaan ja olisin kulkenut viimeiset viisi vuotta samoilla vaatteilla :) Sisustamiseen olen panostanut, mutta sehän on kaikkien hyväksi. Tarkoitan tällä itseensä panostamisella tietynlaista itsekkyyttä. Joka oikeasti on tosi vaikeaa, kun perusluonne on epäitsekkäistä epäitsekkäin. 
Mitä vanhemmaksi lapset tulevat niin omaa aikaa löytyy enemmän. Aikaa panostaa itseensä liikunnallisesti, levolla tai miten ikinä haluaakin. Tällä hetkellä haluan ensisijaisesti panostaa terveyteeni. Ei sitä kuulkaas enää ihan nuoria olla :) Ruokavalion ja liikuntatottumusten muutokset ovat välttämättömiä. Ei ole kauaakaan aikaa, kun spinning ja kuntosali olivat ne elämän välttämättömyydet. Salin jäsenyysmaksut eivät tuntuneet huimilta, kun siellä vietti aikaa liki joka päivä. Nyt ei enää mahdollisuuksia tälläiseen olisikaan. Siksi meillä nököttää kuntopyörä kodinhoitohuoneessa, stepperi toistaiseksi varastossa ja juoksulenkkarit kenkätelineessä. Liikuntapuolen pystyn vielä hyvin hanskaaman, mutta tuo ruokavalio. Huoh, että se aiheuttaa tällä hetkellä päänvaivaa. Tiedän, että kuluttamalla enemmän ja syömällä vähemmän saa tuloksia aikaan. Ei se tähtitiedettä ole. Sitäpaitsi, nyt puhutaan noin parin kilon pudotuksesta. Mutta se ei olekaan se pääpointti vaan se kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tunne. Ja siihen kuuluu ainakin mun kohdalla se, että kehtaa katsoa peiliin ja housut eivät purista :) Maanantaista lähtien olen siis karsinut niitä hiilihydraatteja. Aiemmin leipä oli mun aamupala, iltapala, välipala ja välillä lounaskin. Tuskaa on siis teettänyt. Parina aamuna olen syönyt ruisleivän puolikkaan. Ei se dieetti siihen voi kaatua. Mun kohdalla kuitenkin suurin syy mahdolliseen painonnousuun on karkit ja keksit. Kun niistä luopuu (herkuttelupäiviä toki sallitaan) niin ollaan jo voiton puolella. Joten olenkin päättänyt jatkaa dieettiä niin, että sallin sen ruisleivän puolikkaan aamulla ja illalla. Lounaan syön kasvis/kala/kanapitoisesti. Perunaa ja pastaa sekä valkoisia pullamössöleipiä ajattelin vältellä. Katsotaan, mihin tuloksiin näillä muutoksilla pääsee :) I’ll keep you updated!
Se oli siis se ensisijainen panostuksen kohde; tuo kokonaisvaltainen hyvinvointi, joka alkaa liikunnasta ja ruokailusta. Toissijainen panostamisen kohde liittyy osaltaan tähän shoppailuun. Vaatteet on tullut viime aikoina ostettu H&M:ltä, Vero Modalta tms. Eikä siinä mitään pahaa ole; osa niistä kestää vuosia. Mutta nyt mulla on tullut ähky vaatteiden ja kenkien suhteen. Miksi ei panostaisi hieman kalliimpaan, mahdollisesti loppuelämän kestävään tuotteeseen? Less is more vaatetuksenkin suhteen; ei tarvitse olla kymmentä mustaa neuletakkia, jos se yksi hyvälaatuinen ajaa asiansa. Joten kulutustottumusten muutos kuuluu myös tähän itseni panostamiseen. Koska rahavarat ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä tule muuttumaan niin tämä tarkoittaa ostokertojen harventamista. Ja nyt kun olen niin hyvin asian perustellut niin on aika esitellä ensimmäinen panostuskohteeni tällä saralla: Mulberryn Melanie Notebook
Tämäkin loppuelämän sijoitus, sillä sinne rustataan vain ne ajatukset, suunnitelmat, ideat sun muut, joista on hyötyä myöhemminkin. Tänne kirjataan ne ahaa-elämykset, jotka herättävät yöllä ja jotka toivoo aamulla muistavansa. Kaikki sekalaiset jutut, jotka haluaa muistaa. Haaveissa on, että sitten joskus, kun olen harjoitellut tarpeeksi niin osaan piirtää tänne sen suunnitelman, jonka näen sieluni silmin. Oih ja sopiihan tuo ihan täydellisesti sinne mun valkoiseen työhuoneeseenikin siellä vanhassa kivitalossa Tammerkosken rannalla. Eikös?! :) Haaveita pitää olla aina. Ja tavoitteita. Olkoon se haave sitten tuo ihana toimistohuoneisto koskinäkymillä.
Torstai on jälleen toivoa täynnä!
Aurinkoisin terkkusin, Maria

6 Responses to “Mulberry Melanie Notebook”

  1. Niina sanoo:

    Hyvä postaus!!:)
    Tohon ikuiseen laihdutusasiaan..meillä kävi töis fysioterapeutti jonka kans kaikki teki katsauksen omiin elämäntapoihin ja tavoitteet mihin pyrkivät.
    Mä oon ollu aina oikein jojolaihduttaja mutta nyt oon tajunnu mitä pitää tehdä!:D syödä 6 kertaa päivässä!
    Liikunnan osuus laihdutuksessa on 10% ja ruuan 90.
    Sopii mulle, oon aika laiska liikkumaan mutta koitan parantaa silläkin saralla!
    En hirveesti mieti mitä syön,en ressaa otanko muusin tilalle keitetytn perunan ja aamupalasämpylän tilalle puuron!Oon huomannu ettei sillä oo väliä kunhan kuitenkin syömiset pysyy kohtuudessa,no tietysti!
    En siis tarkoitta että tee säkin samoin vaan pointti on se että mä oon vihdoin tajunnu ettei sen tarvi olla niin monimutkasta ja pilkuntarkkaa että laihtuu!
    Olin ennen jokotaityyppi, ”no nyt meni tämä päivä pilalle kun otin tuon vaikka piti ottaa tuo” ja loppupäivän syömiset oli mitä sattuu tai sitten en syöny enää mitään!:P

    Vaatejuttuja oon myös miettiny että jos panostais muutamaan laadukkaaseen eikä vetäis kassikaupalla hm:n halpisrättejä jotka kestää mitä kestää..
    Tai ainakin ois just neuleet yms parempia..

    Mukavaa torstaita!:)

  2. -Anni- sanoo:

    Ajatuksia herättävä, kröhöm.
    Mutta leipä olisi minunkin turmio tuossa kuurissa, mutta sen verran todettava, että kun neukkutäti otti puheeksi terveellisen ruokavalion syksyn ekalla käynnillä, niin olen tosiaan asiaa miettinyt ja 1 kg tullut koko aikana lisää ja vatsa on kuitenkin jo aika valtava ja mielitekoja riittää!

  3. -Anni- sanoo:

    Niin ja mun piti sanoa, että tunnusta pukkaisi ;)

  4. Aamunkukka sanoo:

    Mä tekisin aaltoja jos jaksaisin kättä kohottaa; ”vanhat luut” täällä flunssan kourissa, näes.
    Voi, mä niin samaistun sun ajatuksiin sekä vaatteiden että hiilihydraattien suhteen ;-).

    Vaatepuolella olen itse onnistunut lähes kokonaan lopettamaan ne heräteostokset, ja vienyt ihan hirveästi vaatetta kierrätykseen. Tosiasia kun on että sitä käyttää kuitenkin lähes aina niitä tiettyjä asuja, eli ei kannata joka houkutuksen perään lähteä;-) mutta se dieetti..en vain voi luopua leivästä enkä perunasta, pullaakin pitää saada joskus;huoh. Mutta niin viisaita sanoja sulla, pitää ryhdistäytyä minunkin!

    Oikein hyvää loppuviikkoa!

  5. Maria sanoo:

    Niina: kiitos ihanainen! Juuri näin, mä kans jojoillut pidemmän aikaa. Mikään ei ole ollut pysyvää tuon ruoan suhteen. Joten nyt ajattelin laittaa koko elämäntavan ruokailuineen kuntoon. Ja hei, kilo sinne tai tänne :)
    IHANAA VIIKONLOPPUA <3
    Anni: Kiitos tunnustuksesta ihanainen <3 Laitan sen viikonloppuna eteenpäin! Tosi hyvin olet pystynyt pitämään painon kurissa. Mulla oli toisesta tuossa vaiheessa tullut varmaan jo 10 kg. IHANAA VIIKONLOPPUA <3
    Aamunkukka: moikka ihanainen :)! Mulla kans tullut viime vuosina toi kierrätyshimo. Hyvä me ;) Mulla kahvin kanssa keksi/pulla on ollut aina se heikkous. Nyt ei ole tällä viikolla tullut heikkouksia. Paitsi ehkä tänään, kun meillä on työpaikan kemut. Pulla sinne tai tänne, huomenna on taas uus päivä. Tai viimeistään maanantaina tulee taas ryhdistäydyttyä :) IHANAA VIIKONLOPPUA <3

  6. Anonymous sanoo:

    Hei! :) metsästän parhaillaan ”täydellistä” muistikirjaa, ja kuinka ollakaan löysin tähän postaukseesi ;) Ostitko Melanien ihan Helsingin myymälästä, ja satutko muistamaan kaunokaisen hintaa? :)
    -Rouva V.

Kommentoi