lauantai 29. tammikuun 2011

Every day matters ♥

3
Ei kuulkaas olisi uskonut 5 vuotta ja vajaa 9 kuukautta sitten, että aika menee näin nopeasti. Meillä tehdään tänä viikonloppuna isoja, isoja päätöksiä. Nimittäin esikoulusta. Ilmottautuiminen eskariin alkoi eilen.
Kaksi vaihtoehtoa tulevasta esikoulupaikasta, molemmissa hyvät ja huonot puolensa.  Molemmat on koulujen yhteydessä; toinen sen ala-asteen yhteydessä, jota itse aikoinaan kävin. Idyllinen vanha puukoulu. Josta neljännen luokan jälkeen lapset joutuvat siirtymään yläasteikäisten kanssa kamalaan betonibunkkeriin. 
Toisesta saisi jatkaa kuusi vuotta ala-astetta samassa pihapiirissä. Hieman isompi koulu kuin tuo ensimmäinen mutta myös koulumittakaavassa pieni ja sympaattinen. Päiväkotikavereita siirtyy enemmän tuohon ensimmäiseen. Mutta kun erittäin hyvä leikkikaveri sisaruksineen on tuolla toisessa. Tosin eri luokilla. Pitkän ajan päätöksiä; meillä aloittaa neljän vuoden sisään neljä serkusta koulun. (meidän ja veljeni tytöt). Kaikki vuoron perään eri vuosina. Joten pitää ottaa huomioon myös se mihin rakkaat serkutkin koulutiensä suuntaavat. Koulumatkat sujuisivat niin paljon mukavammin porukalla. 
Juurihan meillä vasta innostuttiin kuuntelemaan iltasatuja…
Ja nyt meillä jo kovin hahmotellaan sanoja ja lukemaan oppiminen on niin pienestä kiinni.
Toisaalta ihanaa, että lapset kasvavat ja kehittyvät. Mutta kuten aiemminkin todettu; aika saisi välillä pysähtyä tähän. Taaksepäin katsoessa voi vain todeta, että jokainen päivä on tärkeä ja jokaisesta päivästä pitäisi osata nauttia (uhmineen kaikkineen 😉.
 
Iltapäivällä menen tutustumaan uuteen Me&I-mallistoon. Ja lupaan olla ostamatta mitään 🙂 Ihan kivojahan nuo vaatteet ovat, mutta mulla pari huonoa kokemusta värien lähtemisestä, joten tarkkana pitää olla. Enemmän odotan sitä, että tapaan kutsuilla ystäviä 🙂
Huomen illalla luvassa hyvässä seurassa Sir Elwoodin keikka Tampere-talossa. Luvassa siis muutakin kuin vain pohdintaa ja mietiskelyä…
Ihanaa viikonloppua sinulle ♥ 



torstai 27. tammikuun 2011

Kotitoimistoni…designed by me :)

8
  1.  <- en tiedä mistä tuollaisen hienon numeron 1. tuohon sain tai sitä, mistä sen saa pois, (ei lähde edes deletellä…) mutta ei välitetä siitä 🙂
    Kotitoimistoa, sitä olen eilen miettinyt paljonkin. Jännää muuten, että heti kun mies on pidemmällä reissulla niin kerkiää miettimään kaikkia rahareikiä. Ja bloggaamaan 😉 Sehän on sellainen juttu, että yleensä työt pyritään jättämään työpaikalle. Mutta mun mielestä on ihan ok välillä tehdä töitä kotoa käsin. Meillä muutenkin jutellaan vapaa-ajalla tosi paljon työasioita. Omasta työstäni sekä mieheni työstä. (Vaikka ollaan mieheni kanssa aivan eri alan hommissa, niin silti hän on rakkain sparraajani. Välillä on hyvä huomata, että perusliiketoimen funktiot ovat samat, vain tuote muuttuu.) Hallituksemme kokoontuu epävirallisesti harva se päivä. Johtuen siitä, että me hallituksen jäsenet (äitini, veljeni ja minä) asumme kaikki sadan metrin säteellä 🙂 Illalla, kun lapset ovat menneet nukkumaan on paras mahdollinen hetki rustata excelissä asiakasanalyysiä…(not)… Lisäksi voisin hoitaa tuon sivutyöni (sen sisustamispuolen) kotoa käsin, sillä päivätyöni on tällä hetkellä niin kiireinen, että nuo sisustusjutut tulevat olemaan ns. ylitöinä tehtäviä jutskuja. Mieluisia sellaisia toki 🙂
    Vaaleanpunaisten lasien läpi katsottuna kotityöpisteeni olisi tällainen:

    Kuva lainattu Livingetc.
    Ah, mikä ihana rauha ja harmonia tuosta kuvasta välittyy. Kyllä olis ihana tehdä töitä tuollaisessa ympäristössä. Mutta miten kenelläkään voi olla noin siisti työpöytä ? 🙂 Tälläinen työpiste olis ihana esim. vain bloggailuun ja nettishoppailuun. 
     
    Kuva lainattu Livingetc.


    Mutta tulevan työpisteeni tila (ruokailutilan ja takkahuoneen väliin jäävä nurkkaus olkkarissa) ja realiteetit huomioon ottaen, olen miettinyt kahta eri vaihtoehtoa:

    a) joko ihan perustyöpiste pöydällä, joka koostuu esim. kahdesta Ikean Malm-lipastosta ja lasilevystä (1560*800 mm). Hylly seinälle ja näillä mennään…

    Tai

    b) eilisestä postauksesta innostuneena kiiltävän valkoiseen säilytyskalusteeseen integroitu työpiste. Joka ei ole ihan vielä loppuun asti mietitty (eli suomeksi sanottuna ei ihan vielä toimi 😉. Pöytälevy tarvitsee joko alleen tuen (esim. alla olevat kaapin ovet avoinaisina, jotka ovat liian pitkät eli tulevat pöytälevyn ulkopuolelle auetessaan) tai jonkinlaiset vaijerisysteemit pöytälevyn yläpuolelle, jotka pitävät levyn tuossa asennossa auki ollessaan. Tässä pöytäosuus tulee ihanan isoksi syvyydeltään (1100 mm).
    Tuossa on siis alhaalla ja ylhäällä ovelliset kaapit. Ja keskellä se pöytälevy. Pöytäosuuden takaseinään tulee pieni siisti aukko johdoille. Vasemman puoleiseen alakaappiin ei sitten hirveästi säilötä mitään painavia kirjoja tms. sillä sinne tulee aukko keskuspölynimurin johtoa varten. Lisäksi haluaisin kohdevalot yläkaapin alaosaan upotettuna.
    Kah, mullehan tulis ylläolevan piirroksen mukaan uusi pöytäkonekin…mutta eiköhän me vielä vanhalla läppärillä mennä 🙂 Suhteettoman isoksi tuo näyttö tuli tuohon kuvaan. Kalustehan on itsessään 1560 mm leveä, joten tilaa riittää hyvin läppärin kanssa muullekin kirjoituspöytätoiminnolle.
    Mies teki aiemmin töitä kotoa käsin ja suoraan sanottuna inhosin kotitoimistoa tuolloin. Aluksi meillä oli miehellä työhuone kotona, mutta sitten kun Lilia syntyi työpiste siirtyi takkahuoneeseen. Takkahuonetta ei sitten silloin käytettykään muuna kuin työhuoneena (ja pyykinlaittopaikkana).  Mutta onneksi mies sai toimistotilan Tampereelta (yrityksen toimisto oli aiemmin pelkästään Vantaalla) niin saimme takkahuoneen rempattua ja tarkoituksen mukaiseen käyttöön.

    Jotenkin aiempiin kokemuksiin vedoten toi vaihtoehto b olisi siksi kivempi, että saisi ne työt siististi piiloon silloin, kun niitä ei tarvita. Esim. lomilla…ai niin, mut eihän meillä mitään lomia ole 😉 On se nyt kuitenkin kiva, että mulla on nämä kaikki vaihtoehdot ja mallit valmiina, että kun mies huomen illalla tulee kotiin pitkän reissun jälkeen niin voin heti intoa puhkuen esitellä nämä ;)) Tai ehkä tarjoan vain  konjakin hänelle ja esittelen ajatukseni lauantai-aamuna. Jos maltan odottaa siihen asti…

    Vinkkejä/näkökulmia kotitoimistosta ja sen toimivuudesta otetaan vastaan. Ja tuon pöytälevyn vaakatasossa pysymiseen 🙂 Ja todettakoon siis vielä, että tämä ei tule olemaan varsinainen työpisteeni. Eli ihan kaikkea rojua täältä työpaikaltani en kotiin raahaa. Joten vaikka työpiste tulisi olemaan kuvan a kaltainen niin toivon, että se olisi pääosan ajasta siisti.

    Työtunnelmissa, Maria (jonka allekirjoituskin on jossain kansiossa öööö…)


keskiviikko 26. tammikuun 2011

Pienen kodin sisustusratkaisuja

10
Kirpsakka pakkanen paukkuu, mutta ei haittaa, sillä ystävämme aurinko on päättänyt ilostuttaa meitä 🙂 Kyllä on kaunis tämä Suomen talvi! Ennen varsinaiseen aiheeseen menemistä olisi kiva kuulla käyttökokemuksianne Amazonista, lähinnä käytettyjen kirjojen suhteen. Eilen klikkailin itseni ostoskorin kanssa kassalle. 9 sisustuskirjaa (4 käytettyä) kotiinkuljetettuna 104,00 euroa. Ei lainkaan liian kallista. Nyt alkoi vain mietityttämään, että kuinka luotettavia nuo käytettyjen kirjojen myyjät on arvioinneissaan. No, onneksi menetys ei ole ihan hirmuisen suuri, jos vaikka hieman huonompikuntoisena nuo käytetyt kirjat tulevat. Mukaan lähti mm. pari Kelly Hoppenia, pari PotteryBarnia, lisäksi Fundamentals of Interior Design -eepos ja kamalan paksu keittiösuunnittelun kirja. Sormet syyhyten näitä jo odotan!
Sitten päivän aiheeseen. Törmäsin mielenkiintoiseen yritykseen nimeltä Resource Furniture. Aikoinaan opiskeluasunnossani (17 m2) olisin arvostanut pienen tilan sisustusratkaisuja. Mutta toisaalta, voisin kuvitella, että nämä eivät ihan edullisimmasta päästä ole, joten jos sinulla on varaa näihin niin et tod. näk. ole se opiskelija siellä pienessä boxissasi tilaratkaisuongelmiesi kera 🙂 Mutta mun mielestä ihan käyttökelpoisia ideoita:

Kotitoimisto; itsekin olohuoneen nurkkaan kotitoimistoa suunnittelen, mutta en halua sen olevan koko ajan läsnä. Tässä yksi ratkaisu:

Nukkumisjärjestelyt; esimerkiksi mökillä olisi tälläinen ratkaisu paikallaan. Juuri näillä raikkailla väreilläkin:

Tämän olisin jo kelpuuttanut sinne pieneen opiskelija-asuntoonikin 🙂

Tai tämän:

Löytyyköhän Suomesta yhtään huonekalutehdasta, joka valmistaisi vastaavanlaisia tuotteita? Vai rakennanko itse Beståsta kotitoimistoni 😉 Voipi olla, ettei kauaa pystyssä pysy…
Tässä vielä YouTubesta video ko. yrityksen tuotteista:
Aurinkoa päivääsi =)! 
-Maria

maanantai 24. tammikuun 2011

Käsityöjuttuja ja tunnustusasiaa

5
Heippa vaan 🙂 Itseäni oikeesti naurattaa tuo otsikko, sillä en ikinä kuuna maailmassa olisi voinut kuvitella kirjoittavani käsitöistä. Minä, joka rakastin puukässyluokan tuoksua ja karsastin rättikässyjen tunteja (noh, ainakin sen jälkeen kun itse vaivalla ompelemani vanhojen tanssipuku jäi kiinni puolapuihin ja repesi saumoistaan…sitä korjattiin sitten hartaudella sen jälkeen. Kyllästymiseen asti.).
Liikunta on edelleen stressipoistajana ehdoton, mutta hyvänä kakkosena tulee kutominen.  Neljä itse kutomaani kauluria/tuubikaulahuivia/ponchoa on liki joka päiväisessä käytössä. Lokakuussa sain Kaitaliinan poncho-ohjeesta kimmokkeen ja monen (monenmonenemonen) päivän (vai olikohan kyse jopa viikoista ? 😉 sain aikaiseksi ponchon, jossa ei ihan ne palmikot menneet ohjeen mukaan (veljeni mukaan muistuttaa matoja), mutta lämmittää se ainakin kivasti (silloin kun en saa siitä hengen ahdistusta…niin, lankakin oli vissiin vähän liian bää bää-lankaa…)
Seuraavaksi ajattelin tehdä astetta helpomman kaksi kertaa kaulan ympäri kiedottavan tuubin. 2 oikein,  nurin, 2 oikein… Helppoa kuin heinänteko. Tästä tuli mun yksi suosikeistani:
Seuraava pimpelipompelihuivi on jostain syystä jäänyt hattuhyllyä koristamaan, mutta hyvin käyttökelpoinen sekin. Ja kudoin sen puolessa tunnissa!
Viimeisin luomukseni on blingbling-langalla (Novitan Crystal) kudottu tuubihuivi, joka on luonnossa niin ihanan värinen ja pehmeä kuin mikä.
Pari negatiivista asiaa olen kutomisessa huomannut; kädet kuivuu aivan tajuttomasti ja niskat jumahtaa. Muuten kyllä tosi rakas harrastus. Novita-lehti tulee liki puhki luettua, joskin suurin osa ohjeista on sellaisia, että mun taidoilla niitä ei ihan tehdä 🙂 Olen villasukkien suurkuluttaja, joten seuraavaksi vuorossa palmikkovillasukkien kutomisprojekti. Alla olevat sukatkin ovat ihan kätevät, tosin mä pidän villasukkia kylmien varpaiden lämmitäjinä. Mutta kai nämä kesällä toimisi ok 🙂
Kuva uusimmasta Novitasta.
Ja sitten tunnustuksiin. Kiitos Ninalle ja Marjalle tunnustuksesta. Olette ihania <3!
Tunnustukseen kuuluu kertoa itsestään seitsemän asiaa, joten tässäpä ne ovat:
1) auktoriteettini on melko nollissa kotioloissa. Se, että mies tottelee, mutta lapset eivät on jo mielestäni puoli voittoa 🙂
2) innostun asioista liian helposti enkä välillä jaksa harkita päätöksiä rationaalisesti.
3) tällä hetkellä haaveilen Tammerkosken rannassa myytävänä olevasta toimistotilasta. Sinne saisi ihanan sisustussuunnittelutoimiston.Valkoista, valkoista, kromia, valkoista, bling blingiä….vanhat puulattiat.
4) olen jyrkästi sitä mieltä, että kaikella on tarkoituksensa. Everything happens for a reason.
5) nukuin viime yönä ehkä yhteensä kaksi tuntia; Lilian kipulääkitys ei vissiin mennyt ihan nappiin eilen illalla.
6) työjutut on auki excelissä, joten jatkan niitä heti tämän postauksen jälkeen. Kun sille päälle satun, olen työnarkomaani. Ilman lapsia olisimme mieheni kanssa molemmat urasuuntautuneita ja burnoutissa.
7) kaikki on oikeestaan elämässäni enemmän kuin hyvin. Vaikka olen kova stressaamaankin 🙂
Sillä välin, kun mä olen leikkinyt täällä sisarhentovalkoista niin tämä tunnustus on kiertänyt niin monessa blogissa. Tämä oli tarkoitus jakaa 15 blogille, mutta en ihan sitä saanut täyteen…montaa blogia tulee luettua ja kaikki niistä on omalla tavallaan tyylikkäitä, mielenkiintoisia, ihania. Kuten on pitäjänsäkin. Haluan antaa tunnustuksen seuraaville (voipi olla, että joillain teistä on jo tunnustus tämän jälkeen tuplana/triplana):
Olkaahan hyvät :)!
Nyt työjuttujen pariin ja sitten unten maille. Toivotaan, että meillä nukutaan ensi yö. Alkuyö on ainakin mennyt vähemmän putkeen. Mutta onneksi tietää, että kyse on vain väliaikaisesta kivusta ja särystä. Päivä päivältä parempi olo pikkuisella. Vaikka kieltämättä aluksi tuulettelin, kun niin helpolla selvisimme. Nyt pari viimeistä päivää/yötä ovat olleet juurikin niin kipuisia, kun olin kuvitellut. Kauhea ajatella, että viikon päästä toisen pitisi olla päiväkotikunnossa…
Kauniita unia <3!

sunnuntai 23. tammikuun 2011

Ihanaa…

9
Sisustaminen, palava into siihen on palannut  ♥ Thank God! Olinkin jo hieman huolissani 🙂 Tämän päivän olen selaillut vanhoja sisustuslehtiä ja -kirjoja sekä imenyt vaikutteita netin kautta. Jo ennen joulua törmäsin jossain julkaisussa sisustusguruun nimeltä Kelly Hoppen. Hänen tyylinsä iskee muhun aivan täysillä; jokseenkin simple & chic yhdistettynä materiaalien ja tekstuurien runsauteen sekä erilaisuuteen. Yksi, josta hänen tyylissään pidän on tietynlainen hotellimaisuus ja osaltaan symmetria; tietyt asiat, kuten valaisimet tai kukkamaljakot eivät usein sisustuksissa ole yksin vaan niillä on pari. Etelä-Afrikassa syntynyt ja nykyään Lontoossa asuva Hoppen on suunnitellut niin yksityiskoteja, yritystiloja kuin ravintoloitakin. Julkkiksia, jotka myös diggaavat hänen tyylistään ovat mm.Gwyneth Paltrow, Beckhamit ja Jude Law. Se, että hän käyttää sisustuksessaan neutraaleja värejä on mun makuuni hyvin paljon 🙂 Turhaa sitä itsekinolen tässä kevään kynnyksellä yrittänyt keksiä piristysväriä sisustukseen. Pitäydyn näissä neutraaleissa 🙂 Piristetään sitten ilmettä vaikka tulppaaneilla. Pääasia, että perusraamit ovat rauhalliset ja neutraalit. Kaikki alla olevat kuvat ovat lainattuja mm. Kelly Hoppenin kotisivuilta.
Valkoista ja steriiliä.
Leikkokukka-asetelmia, kontrastia väreissä, selkeyttä, kodikkuutta.
Oma tyynymallisto, oma maalimallisto, oma huonekalumallisto. Vain joitain mainitakseni 🙂
Hieman luksusta.. .
valkoista, mustaa, hiekkaa – kiiltävää, mattaa – läpinäkyvää, tekstuuria
Nahkaa, puuta, rosteria, kiiltoa, pehmeyttä, leikkokukkia. Ajan hermolla.
Ei ehkä perin suomalaista, mutta kodikasta, ihanaa ja harmonista! Mitäs piditte? Itselläni on Amazonin ostoskori täynnä hänen kirjojaan. Mutta kassalle asti en ole vielä uskaltanut klikata 🙂 Täältä löytyy lisätietoa Kelly Hoppenista. Muun muassa hänen sisustuskursseistaan Lontoossa. Siinä kuulkaas mun seuraava välietappi. Toivotaan, että eilen iltainen jokeri on osunut meidän lapussamme oikein 🙂 Jo ihan senkin takia, että olohuoneremppa on jälleen tapetilla. Onneksi emme tehneet sitä aiemmin, sillä nyt olen enemmän kuin vakuuttunut, että kaikki seinät maalataan valkoisiksi, puhtaan valkoisiksi. Lattia saa mustanruskean päällysteen laminaatista (sorry, kaikkea koulussa oppimaani vastaan taistelee tuo laminaatti, mutta ellei se jokeri napsahda meille niin niillä mennään mihin on varaa 🙂… Makkarin seinän ikkunat ja ovi tilkitään ja ehjä seinä saa keskellensä lasipariovet. Samanlaisen kuin takkahuoneeseemme mentäessä. Makuuhuoneesta tulee väritykseltään lämpimämpi kuin olkkarista. Ehkä jopa jotain tummanpuhuvaa. Pitäytyen neutraaleissa väreissä.
Nyt pyykkivuoren kimppuun. Back to reality siis. Ensi viikon vietän pitkästä aikaa lasten kanssa kolmistaan. Toivotaan, että pikkuinen kipuinen nyt parantuisi. Viimeinen vuorokausi on ollut selkeästi kipuisin, kun ne jotkut peitteet/arvet lähtevät sieltä nielusta ihon uusiutuessa. Ja särkylääkkeen anto on hieman haasteellista puuhaa, kun toinen ei halua niellä. Mutta huomenna on jo varmasti parempi päivä :)!
Mukavaa alkuviikkoa sinulle toivotellen,

« Vanhemmat